Sade alkaa jo lahottaa nurmien juuria
Nurmet kestävät kosteutta viljoja paremmin, mutta jatkuvat sateet koettelevat jo niidenkin sietokykyä.
”Pahalta näyttää. Nurmi alkaa lahota juuresta ja toisen säilörehusadon laatu heikkenee”, vanhempi tutkija Auvo Sairanen MTT:ltä arvioi.
Sairasen mukaan nurmien juuret ovat jo paikoin niljakkaita, mikä alentaa rehun maittavuutta.
”Läpäisevillä mailla kasvustot näyttävät vielä hyviltä, mutta joka päivä menetetään vähän laatua.”
Kyseessä on erikoistilanne. Sairanen ei muista 16 vuoden työuraltaan Maaningan tutkimusasemalta yhtään näin märkää kesää.
Maaningan seudulla nurmet joutaisivat Sairasen mukaan jo korjattaviksi.
Sateen jatkuminen kuitenkin näyttää lykkäävän korjuuta ainakin viikon lopulle tai ensi viikkoon.
”Nyt pitää vain odottaa. Mutta pääsääntö on, että odottaessa menettää aina laatua.”
Toissa kesänä tilanne oli päinvastainen, heinä oli tähän aikaan aivan kuloheinää. Rehuanalyysien perusteella odottamisesta ei silloinkaan ollut hyötyä.
Sateen lisäksi korjuuta rajoittaa märkien maiden kantavuus. Se on isojen koneiden kanssa koetuksella.
”Pellon rikkoutuminen ei ehkä ole iso ongelma nyt, mutta myöhemmin rehun sekaan voi helposti joutua multaa märällä syntyvien epätasaisuuksien vuoksi.”
Sairasen mukaan rehuteon onnistumiseksi tarvittaisiin pian useampi sateeton päivä, ehkä jopa viikko.
”Tietysti märkääkin voi siiloon korjata, mutta veden kuljettaminen on kallista.”
Etelä-Pohjanmaalla suurin rehuntekoruuhka ajoittunee ensi viikolle, arvioi kasvintuotantoagronomi Juha Luhtanen NurmiArtturi-hankkeesta.
Luhtasen mukaan pääosa alueen nurmikasvustoista näyttää hyviltä.
”Tiheyttä on, mutta nurmet kaipaavat lämpöä, jotta venähtäisivät lisää mittaa.”
Luhtanen toteaa, että ongelmat liian kosteuden kanssa ovat hyvin paikallisia.
”Peltoja kannattaa nyt kiertää ja tunnustella tilannetta, vaihtelua voi olla paljon ihan muutaman kilometrin sisällä. Laidunten ei kannata antaa polkeentua rikki.”
Luhtanen arvelee, että veden kertyminen pelloille on todennäköisesti hidastanut nurmen kasvua märimmillä alueilla. ”Juurilla seisova vesi stressaa kasvia.”
Sateet ovat kastelleet myös laitumet totaalisesti. Maaningan tutkimusasemalla lehmät laiduntavat osa-aikaisesti, minkä runsas laidun ala on vielä kestänyt melko hyvin.
”Laitumelle vievä kuja on jo mennyt sotkuiseksi. Sama tilanne on varmaan monissa jaloittelutarhoissa”, Sairanen sanoo.
Maidontuottaja Katriina Leppä Pertunmaalta toteaa, että runsaat sateet ovat pakottaneet rajoittamaan laidunnusta.
”Ehkä 30 prosenttia laidunpäivistä portteja on pidetty kiinni, jotta laitumet kestäisivät kunnossa.”
Tämä harmittaa tuottajaa, sillä vapaasti sisään ja ulos liikkuvat lehmät viihtyvät yleensä parhaiten laitumella sadepäivinä.
Nurmien ja laidunten kestävyyttä on Lepän tilalla parannettu tiheillä kasvustoilla ja monipuolistamalla nurmiseoksia.
”Säihin ei voi vaikuttaa, joten on yritetty tehdä mitä voidaan. Seoksia monipuolistamalla on pyritty siihen, että erilaisten kesien olot olisivat aina jollekin kasville optimaaliset. Että olisi aina jotain korjattavaa, eikä tulisi totaalista palamista tai hukkumista.”
Tilan korjattavilla nurmilla tilanne on vielä hallinnassa, eikä toisen sadon korjuuseen ole kiire. Tärkeintä on sadon laatu.
Rehun korjaa urakoitsija tarkkuussilppurilla ja tehokkailla koneilla.
”Kun korjuu käy nopeasti, emme ole niin kovasti sään armoilla”, Leppä sanoo.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
