Viljelijöiltä kerättävä mallasohran ja öljykasvien kehittämismaksu uudistuu ja viljelijät halutaan mukaan käyttökohteiden suunnitteluun: "Ideoita sisälle vaan"

Öljykasveja viljellään Suomessa vähemmän kuin niille on kysyntää. Jos alan kehitystyön avulla viljelyn kannattavuutta saadaan paremmaksi, voisi viljelyala jatkossa nousta. Kuva: Kari Salonen

Mallasohran ja öljykasvien viljelijöiltä kerätään vapaaehtoista toimialan kehittämismaksua.

Maksu on perustunut ostajille toimitettuihin tonnimääriin. Mallastamot ja öljynpuristamot ovat toimineet maksun kerääjinä ja siitä on sovittu MTK:n mallasohra- ja öljykasvijaoston sekä käyttävän teollisuuden kesken.

MTK:n valiokuntauudistuksen jälkeen, jaostojen muututtua verkostoiksi, maksun kerääminen on jatkunut vanhalla nimikkeellä ”valiokuntamaksu”.

Nyt maksu muuttuu nimeltään kehittämismaksuksi ja sen keräämisestä vastaa jatkossa Kylvösiemensäätiö. Viljelijöille tämä muutos ei näy suoraan, vaan edelleen mallastamot ja puristamot keräävät maksun heiltä.

Suurin muutos uudistuksessa on, että nyt viljelijäkenttä halutaan aktivoida mukaan suunnittelemaan kehitysmaksun käyttökohteita. Kehittämisvaroilla voidaan rahoittaa mallasohraan ja öljykasveihin liittyviä hankkeita.

Alaa voidaan silloin kehittää viljelijöiden toivomaan suuntaan.

MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä näkee uusien lajikkeiden tutkimisen yhtenä tärkeimpänä käyttökohteena kehittämismaksulle.

Esimerkiksi uusia mallasohralajikkeita on usein todella runsaasti ehdolla hyväksyttäväksi. Viljelijöiden on tärkeää olla mukana lajikekokeissa, jotta tulevissa lajikevalinnoissa myös viljelyominaisuudet huomioidaan.

"Kun viljelyyn saadaan hyviä lajikkeita, saadaan viljelyn kannattavuutta paremmaksi", Similä sanoo.

Uudet satoisammat mallasohralajikkeet edesauttavat koko ohrasektoria. Ne ovat eniten viljeltyjä ja ne soveltuvat myös muuhun käyttöön, esimerkiksi tärkkelysteollisuudelle ja rehukäyttöön.

Öljykasvipuolella taas syysrapsin ja -rypsin lajikekirjon kasvattaminen Suomen ilmastoon soveltuvilla lajikkeilla lisää viljelyvarmuutta sekä hehtaarisadon nousua.

Lajikekokeet maksavat ja niihin kustannuksiin kehittämismaksua voidaan esimerkiksi käyttää, Similä toteaa.

Lajiketutkimuksen lisäksi kerättyjä varoja voidaan suunnata esimerkiksi kasvinsuojelu-, lannoitus- tai markkinatutkimuksiin, vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta kertoo.

Ideoita otetaan nyt vastaan. "Anomuksia sisälle vaan", Similä kannustaa.

Varojen käytöstä ja keräilystä nousevat kysymykset sekä rahoitushakemukset voi esittää MTK:n vilja-asiamies Schulmanille sekä öljykasviverkoston puheenjohtaja Ilari Sundbergille ja mallasohraverkostojen puheenjohtaja Heikki Mäkelälle.

Heidän yhteystiedot löytyvät MTK:n verkkosivuilta.

Kuluvan vuoden aikana hyväksytään ensimmäiset rahoitettavat projektit.

Kehittämismaksun keräämiseen ja käyttämiseen liittyviä päätöksiä valmistelee työryhmä, johon kuuluu MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja, SLC:n viljavaliokunnan puheenjohtaja, Kylvösiemensäätiön puheenjohtaja ja asiamies, MTK:n mallasohra- ja öljykasviverkostojen puheenjohtajat sekä MTK:n vilja-asiamies.

MTK:n verkkosivuilla julkaistujen tietojen mukaan mallasohrasektorin kehittämismaksu on 0,34 euroa vastaanotettua mallasohratonnia kohti.

Öljykasvisektorin kehittämismaksu on 0,50 euroa tonnilta.

Jaostomaksuilla on pitkä historia. Niitä on kerätty jo ennen EU-aikaa.

Maksun suuruudesta on päättänyt kyseisen sektorin jaosto, eikä teollisilla toimijoilla ole ollut siihen sanomista.

Jaostomaksulla on rahoitettu jaostojen toimintaa ja kehitetty sektoria yhdessä teollisuuden kanssa. Maksu on ollut tapa, jolla viljelijät ovat itse voineet suoraan osallistua oman sektorin kehittämiseen.

MTK ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC suosittelevat viljelijöille vapaaehtoisen kehittämismaksun maksamista.