Kasvipeitteisyys hillitsee eroosiota
Sää ja sen vaihtelut koettelevat peltoja ja viljelijöiden hermoja. Rankat sateet ja lumien sulamisvedet vievät mennessään maa-ainesta ja uittavat ravinteita pelloilta.
Agroekologian dosentti Irina Herzon sanoo, että peltojen pitäminen kasvipeitteisinä on tehokas tapa estää eroosiota ja pysäyttää ravinnehuuhtoumia. Hän muistuttaa myös, että Suomessa on perinteisesti tehty suurin osa kylvöistä syyskylvöinä, jolloin pellot ovat talvehtineet oraitten alla.
”Viime vuosikymmeninä syyskylvöt ovat vähentyneet ja peltojen muokkaus syksyllä yleistynyt. Se johtuu ainakin osittain oraiden talvehtimisen epävarmuudesta.”
Herzon kääntäisi mielellään kehityksen suuntaa. Kasvipeite tarjoaa myös arvokasta suojaa peltojen eliöstölle.
”Talvinen kasvipeite antaa suojaa peltopyille, nisäkkäille, hyönteisille sekä kasvien siemenille. Se on tärkeää koko pelto- ja maatalouseliöstölle.”
Herzon vertaa tilannetta Keski-Eurooppaan, missä sää on armollisempi. Keski-Euroopassa kasvipeitteisyydellä tavoitellaan usein kosteuden säilyttämistä pelloissa. Paikoin kuivuus ja tuuli ovat siellä suurimpia eroosion aiheuttajia.
”Vähäisemmät lämpötilan vaihtelut ovat myös helpottaneet keskieurooppalaisen peltoeliöstön sopeutumista, vaikka viljelyrytmi muuttuisikin.”
”Talvinen kasvipeitteisyys vähentää syksyistä muokkausta”, Irina Herzon sanoo.
Syyskyntöjen vähentäminen säästää viljelijän aikaa ja polttoainetta. Syksyn märillä pelloilla kyntäminen on koneillekin rankkaa, ja polttoainetta kuluu paljon.
”Kasvipeitteisyys saattaa johtaa kasvaneisiin tuholaistorjunnan tarpeisiin”, Irina Herzon toteaa.
”Tuholaisetkin selviävät paremmin talven yli kasvipeitteen suojissa kuin selviäisivät paljailla, syvältä kynnetyillä pelloilla.”
”Ollaan myös tilanteessa, missä maan parannukselle on löydyttävä muita keinoja kuin maata tiivistävää muokkausta”, Herzon toteaa ja vertaa tilannetta ylipäätään elämän kulkuun.
”Niinhän se menee kaikessa muussakin. Yksi ongelma ratkaistaan, kun toinen jo odottaa nurkan takana. Viljely ei ole yhtään helpompaa.”
”Täytyy vain muistaa, että lopulliset ratkaisut ovat maatilojen ja viljelijöitten omissa käsissä. Jokaisen on löydettävä tilalleen paras ratkaisu.”
Herzon muistuttaa, että maataloudessa käytäntö ja tukiehdot eivät aina kulje käsi kädessä.
”Kukaan ei pakota hakemaan tukia, mutta jos niitä aikoo saada, täytyy tukiehtojen täyttyä.”
EU:n maatalouspolitiikkavalmisteluissa puhutaan yhä useammin viherryttämisestä. Herzon sanoo sen kertovan siitä, että eurooppalaisena tavoitteena on entistä kestävämpi ja ympäristöystävällisempi ruuan tuotanto.
Vuonna 2014 alkavaan ohjelmakauteen on tulossa kolme selkeää tavoitetta. Tarkoitus on lisätä pysyviä nurmialueita ja ekologisia luonnonhoitoalueita sekä monipuolistaa viljelyä.
Irina Herzon huomauttaa, että vaikka tavoitteet luodaan EU:ssa, pelisäännöt hiotaan jäsenmaissa. Suomessa on otettava huomioon pohjoisen sijainnin aiheuttamat ongelmat.
HIA SJÖBLOM
Ollaan
tilanteessa, missä maan
parannukselle on löydyttävä muita keinoja kuin maata tiivistävää
muokkausta.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
