Kylvöt etenevät kiivaasti kohti loppua – monin paikoin peltoja on jouduttu kylvämään uudelleen siementen mädännyttyä märässä maassa

Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Kylvöjä on edistetty kiireellä sen jälkeen, kun sää puolitoista viikkoa sitten poutaantui pitkän sateisen jakson jälkeen.

”Uudellamaalla kylvöjä tehtiin kuluneella viikolla kellon ympäri kylvöjen saamiseksi valmiiksi”, toteavat Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) Uudenmaan alueen asiantuntijat Vyrin tiistaisessa kylvökatsauksessa.

Katsauksen perusteella kylvöt ovat koko maassa jo loppusuoralla tai ainakin lähestymässä sitä.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa kylvöistä oli 31.5. tehtynä vasta 30–35 prosenttia, nyt Vyrin asiantuntijat arvioivat osuudeksi 75–80 prosenttia. Lähes yhtä suuri harppaus on otettu Etelä-Savossa.

Eniten kylvöt ovat kesken Kainuussa, kylvettynä on keskimäärin 70 prosenttia alasta.

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kylvöjen loppuun saattamista hidastaa säilörehun korjuu, joka alkaa maakunnissa tämän viikon aikana. Muutenkin monet kasvukauden työvaiheet ruuhkautuvat, kun kylvöajasta tuli pitkä, Pohjois-Savosta todetaan.

Maakunnallisessa tarkastelussa on kuitenkin otettava huomioon alueiden sisäiset vaihtelut, jotka ovat koko kevään ajan olleet suuret.

Monin paikoin lohkoja tai niiden osia on jouduttu kylvämään uudelleen, esimerkiksi Varsinais-Suomessa peräti kymmenen prosenttia pelloista. Uusinta­kylvöjä on tehty myös ainakin Uudellamaalla, Keski-­Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuorettumia on jouduttu rikkomaan runsaasti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, kun sateiden liettämät peltomaat ovat kuivuneet helteessä nopeasti.

Kevätviljakasvustojen kunto vaihtelee paljon. ”Pellon vesitaloudella ja maalajilla on ollut keväällä suuri rooli”, tilanteen tiivistää Pohjois-Karjalan asiantuntija.

Keski-Suomen asiantuntija tiivistää tilanteen, joka pätee suurelta osin myös muualle maahan: ”ensimmäisenä hyvissä ajoin ennen sateita kylvettyjä hyvin pensoneita kasvustoja, toisena juuri ennen sateita kylvettyjä heikkoja kasvustoja ja kolmantena sateiden jälkeen juuri orastuneita kasvustoja.”

Vaihtelua on myös peltolohkojen sisällä: rehevien kasvustojen seassa on sekä kellastumista että tyhjäksi jääneitä kohtia.

Osa viljelijöistä on muuttanut myöhäisen kevään vuoksi kylvö­suunnitelmiaan. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kylvettävä kasvi on vaihdettu syyskylvöisten kasvien esikasveiksi sopiviin.

Pitkän kylvöajan vuoksi kasvustot ovat hyvin eri kasvuvaiheissa, joten ruiskutukset kestävät tavallista pidempään, arvioidaan Satakunnasta.

Varsinais-Suomessa kevätviljojen rikkakasviruiskutukset ovat käynnistyneet, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa ne alkavat tällä viikolla.

Varsinais-Suomessa on annettu lisälannoitusta syysviljoille. Syysviljojen rikkakasvi- ja korrensäädekäsittelyt on monin paikoin jo tehty. Kymenlaaksossa käsittelyitä tehdään paraikaa.