Luke myöntää: Paisuneen hanhikannan haittoja ei voida suojelun takia torjua kunnolla

Valkoposkihanhien nykyisen suojelustatuksen takia lajin aiheuttamia vahinkoja ei voida merkittävästi vähentää. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen kautta muuttavien tiukasti suojeltujen valkoposkihanhien määrä on kasvanut voimakkaasti nykyiseen noin 1,4–1,5 miljoonaan yksilöön. Samalla lajin maataloudelle aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet merkittävästi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa tehtyjen haastatteluiden ja kyselyiden perusteella voidaan todeta, että valkoposkihanhet ovat taloudellisten vahinkojen lisäksi lisänneet maanviljelijöiden stressiä, huolta ja työmäärää. Peräti 90 prosenttia haastatelluista viljelijöistä ja noin 70 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että hanhia pitäisi saada metsästää ja hyödyntää ravintona. Kyselyn mukaan valkoposkihanhien nykyinen suojelumalli koettiin epäoikeudenmukaisena ja outona.

Politiikkasuosituksessa todetaan, että valkoposkihanhien nykyisen suojelustatuksen takia lajin aiheuttamia vahinkoja ei voida merkittävästi vähentää.

Haittoja ja hanhista johtuvaa konfliktia voidaan kuitenkin Luonnonvarakeskuksen mukaan hallita ja lieventää hanhipeltoja perustamalla, sekä tehostamalla ja kehittämällä uusia hanhien karkotuskeinoja.

Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä -tutkimushankkeessa on laadittu suositukset hanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen hallitsemiseksi.

Hanhipelto koostuu sekä hanhien ruokailulle ja lepäämiselle rauhoitetusta alueesta että karkotuspellosta eli normaalin viljelytoiminnan alueesta, jolta hanhia karkotetaan aktiivisesti.  Kuva: Lari Lievonen

Suositukset korostavat hanhi- ja karkotuspeltojen toiminnan jatkamista. Hanhille osoitetut pellot, sekä pellot, joilta hanhet karkotetaan, ovat yhdessä toimiva tapa vähentää ja hallita valkoposkihanhien aiheuttamia maatalousvahinkoja.

Suosituksen mukaan tulee kehittää ja tukea tehokkaiden ja oikeinajoitettujen karkotusmenetelmien käyttöä. Samalla tulee vahvistaa viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua hanhipeltojen ja karkotuslupien hallinnoimisessa.

Koska vahinkoja ei voida vähentää, varmuus vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisevien toimien jatkuvuudesta nähdään tärkeiksi asioiksi viljelijöiden ammatinharjoittamisen ja hanhiasioiden kestävän ja oikeudenmukaisen hallinnan kannalta.

Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä -hanketta rahoittivat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston toteuttaman hankkeen yhteistyökumppanina toimi Pohjois-Karjalan ELY-keskus.