Kurvinen kriittisenä maankäyttömaksusta – ”Haluan lähettää ministeri Ohisalolle sellaisen terveisen, että mikäli tälläinen maksu tulee niin hänen kotikaupunkinsa Helsinki on suurimpia maksajia”
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen huomauttaa, että rakentamisen aiheuttama metsäkato ohjaisi maksua pääkaupunkiseudulle.
Robottinavetassa työskentelyyn tutustunut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen lähetti painavat terveiset ympäristöministeri Maria Ohisalolle. Kuva: Juha HarjuHallitus on yhdessä päättänyt hallitusohjelmaa laajemmasta suunnitelmasta sekä maankäyttömaksusta, joka tulee kohdistumaan pellonraivauksen lisäksi kaikkeen metsäkatoa aiheuttavaan toimintaan.
Hallituspuolueiden välillä on kuitenkin havaittavissa mielipide-eroja maksun kohdentamisesta sekä sen käytön tarpeellisuudesta.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vieraili tiistaina 19.7. Jalasjärvellä Koskenojan tilalla tutustumassa maidontuotantoon. Vierailua edelsi tieto hallituksen hyväksymästä selonteosta, jonka pohjalta selvitetään pellon raivaamiselle ja metsäkatoa aiheuttavalle rakentamiselle esitettävää maankäyttömaksua.
”Kyse on yleisen maankäyttömaksun selvittämisestä, jota ei missään tapauksessa oteta käyttöön tällä hallituskaudella. Asiaa selvittävä työryhmä istuu vaalikauden yli ja ratkaisut asiasta menee seuraavalle vaalikaudelle”, Kurvinen täsmentää haastattelun aluksi.
”Haluan lähettää ministeri Maria Ohisalolle sellaisen terveisen, että mikäli tällainen maksu tulee niin hänen kotikaupunkinsa Helsinki on suurimpia maksajia”
”Jos tällainen maksu tulee, niin sitä perittäisiin silloin myös niin teiden kuin muunkin rakentamisen osalta. Haluan lähettää ministeri Maria Ohisalolle sellaisen terveisen, että mikäli tällainen maksu tulee, niin hänen kotikaupunkinsa Helsinki on suurimpia maksajia, koska Helsingissä jää huomattavia alueita erilaisen rakentamisen alle” Kurvinen muistuttaa.
Alueellisiin eroihin maksun suuruudessa Kurvinen ei ota kantaa ja painottaa, että äänestäjät ottavat tähänkin esitykseen kantaa seuraavissa vaaleissa, joiden jälkeen muodostettava hallitus linjaa omat ratkaisunsa asian suhteen.
”Itse suhtaudun erittäin kriittisesti tähän maankäyttömaksuun, mutta saahan sitä toki kaikenlaista tutkia ja selvittää” Kurvinen kommentoi hallituksen yhteistä selontekoa.
Ympäristö-ja-ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) ei ota kantaa maksun jakautumiseen vaan huomauttaa, että kyseessä on selvitys, jonka pohjalta seuraava hallitus mahdollisesti linjaa.
Ohisalo kertoo, että hallituksen tuoreen ilmastosuunnitelman yhteydessä on päätetty lisätoimista sen seurauksena, että Suomen metsien hiilinielu näyttää pienentyneen merkittävästi. Asia on selvityksessä eri ministeriöissä ja sitä valmistellaan siten, että se lähtee keväällä 2023 lausuntokierrokselle.
Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo kertoo puolueensa suhtautuvan varauksella esitetyn kaltaiseen maankäyttömaksuun.
”Nykyinen maailmantilanne osoittaa, että kotimaista ruuantuotantoa täytyy tukea kaikin keinoin, eikä varaa maataloutta kurittaviin maksuihin yksinkertaisesti ole” Sankelo sanoo.
Vaalikauden loppupuolella toimivaa hallitusta Sankelo kehottaa katsomaan kelloon ja kertoo itse suhtautuvansa mahdolliseen maankäyttömaksuun erittäin kriittisesti.
”Voisi kysyä, että miksi tällainen asia laitetaan nyt vaalikauden kalkkiviivoilla liikkeelle? Kertooko se jotain hallituksen sisäisistä jännitteistä”, Sankelo pohtii.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tyrmää selvityksen tekemisen tältä hallitukselta täysin.
”Tällä hallituksella on paljon akuutimpaa keksiä ratkaisut ruuantuotannon tilanteeseen sekä tulevan talven energiakriisiin. Pidemmällä aikavälillä metsäkadon torjuntaan on löydettävä keinot, mutta jo luontaisesti vähentyvän pellonraivauksen kurittaminen maksuilla ei ole ratkaisu”, Marttila linjaa.
Marttila toteaa vihreiden lähteneen ristiretkelle suomalaista maa- ja metsätaloutta vastaan, eikä ymmärrä miksi kotimainen keskustelu ei kohdistu ruuantuotannon ja ensi talven energiakysymysten ratkaisuun.
”Kesän poliittisen keskustelun vauhkoontuminen metsäkatoon liittyen lähti liikkeelle metsäkatoraportista, jonka tuloksia luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijatkaan eivät vielä osaa täysin selittää. Ennen selkeää tutkimustietoa on turhaa käyttää aikaa maankäyttömaksun valmisteluun”, Marttila summaa vallitsevaa keskustelua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
