Sutelan tilalla Lumijoella on tuotettu maitoa yli sata vuotta – kohta tulee kolmas lypsyrobotti

Heikki Sutela (vas.) otti vuodenvaihteessa vastuun tilasta. Kaarlo Sutela on edelleen aktiivisesti mukana töissä. Kuva: Pekka Fali

Keskituotos on tällä hetkellä 10 000 kiloa. Heikki Sutela pyrkii nostamaan sitä pikku hiljaa. Kuva: Pekka Fali

Kolmas robotti asennetaan paikalleen vielä tänä vuonna, ja silloin lehmien jonotus lypsyyn helpottaa. Kuva: Pekka Fali

"Yli sata vuotta on tällä tilalla tuotettu maitoa, ja käytössä on nyt neljäs navetta."

Kun Kaarlo Sutela kertoo tilansa historiasta, tulee mieleen, että tässäpä olisi perspektiiviä kvartaaleista intoileville talousihmisille.

Tilan nykyistä edellinen navetta, 50 lypsävän pihatto lypsyasemineen, rakennettiin 1990-luvun alussa. Uusi pihatto ja sen kaksi lypsyrobottia otettiin käyttöön keväällä 2013.

Viime vuodenvaihteessa tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, ja 37-vuotias Heikki Sutela otti ohjakset. Hänen isänsä ja veljensä ovat aktiivisesti mukana yrityksessä. Lisäksi tilalla on kaksi vakituista palkattua työntekijää.

Vanha isäntä on tyytyväinen siitä, että tuorein investointi tehtiin ajoissa. Tuotanto saatiin täyteen vauhtiin ennen maidon hinnan putoamista.

"Nostan lakkia niille, jotka tänä päivänä investoivat. Ei ole helppo saada investointia kannattavaksi", hän sanoo.

Tilalla on nyt 150 lypsävää – vähän liikaa kahdelle robotille, Heikki Sutela toteaa.

Kolmas robotti asennetaan paikalleen vielä tänä vuonna, ja silloin lehmien jonotus lypsyyn helpottaa.

Lehmien määrää ei aiota juurikaan lisätä. Enemmänkin uusi investointi on satsaus lehmien hyvinvointiin.

Keskituotos on tällä hetkellä 10 000 kiloa. Heikki Sutela pyrkii nostamaan sitä pikku hiljaa. Mutta ei liikaa – jos lehmät joutuvat liian koville, niiden terveysriskit kasvavat.

Toinen kehittämiskohde on nurmiviljely. Viljelyssä on sata omaa ja 30 vuokrahehtaaria, kaikki nurmella.

"Alaa on sen verran vähän, ettei ole varaa himmailla", Heikki Sutela sanoo. Pellosta otetaan irti kaikki, mitä saadaan, ja esimerkiksi täydennyskylvö on ahkerassa käytössä.

Tänä vuonna koko alalta korjattiin poikkeuksellisesti kolmas sato. Nyt säilörehua on varastossa riittävästi.

Ja on pakkokin. "Jos säilörehu menee ostoon, maidontuotanto menee välittömästi miinukselle", Kaarlo Sutela huomauttaa.

Sutelat korjaavat säilörehun omilla koneilla. Myös lannanlevitys hoidetaan itse. Traktoriurakointia ostetaan jonkin verran.

Naapurien kanssa tehdään muunlaista yhteistyötä, esimerkiksi korjataan suojavyöhykenurmia hiehojen rehuksi. Useamman tilan kanssa on voimassa lannan vastaanottosopimus.

Rehuvilja ostetaan tutuilta tiloilta. Sopimukset ovat tänäkin vuonna pitäneet, vaikka viljan hinta on noussut vauhdilla.

Heikki Sutela kertoo, ettei juurikaan ehdi tavata muita viljelijöitä, mutta puhelin on kovassa käytössä. "Tietyn kaveripiirin kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä."

Hän kertoo myös osaavansa löysätä ja tekevänsä silloin tällöin pikku reissuja. Silloin pää pitää tyhjentää tilan asioista.

Sekä nuori että vanha isäntä toivovat, että maidon hinta nousisi nykyisestä aallonpohjastaan. "Menopuoli kun ei tunnu supistuvan, pikemminkin päinvastoin", Heikki toteaa.