Maitotilan emäntä haluaa olla maatalousyrittäjä
Maataloutta harjoitetaan yhä suuremmilla tiloilla ja entistä yrittäjämäisemmin. Murroksessa monet emännät ovat jääneet vanhanaikaisten asenteiden jalkoihin. Heidän ammatillinen asemansa oli usein määrittelemätön tai väärinymmärretty.Nelikymppinen maitotilan emäntä haluaisi olla ammattinimikkeeltään maatalousyrittäjä. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan vanhat ajattelumallit vaikuttivat yhä arkeen ja naisten ammatillinen asemansa on usein määrittelemätön tai väärin ymmärretty.
Maatiloilla työskentelevillä naisilla on merkittävä rooli eläinten hyvinvoinnin vaalijoina ja kestävän maatalouden rakentajina, sanoo tutkija Marja Kallioniemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä. ”Naisten panosta maatalouteen ei saisi väheksyä tai aliarvioida.”
Hän haastatteli väitöstutkimustaan varten 10 maitotilan emäntää, jotka kertoivat tekevänsä hyvin erilaisia töitä. Työpäivät olivat sisällöltään vaihtelevia ja pitkiä. Työpäivä alkoi keskimäärin aamulla kuudelta ja päättyi puoli seitsemältä illalla.
”Oma jaksaminen huolestutti naisia samoin tilan töiden järjestäminen oman tai puolison sairauden aikana. Lomalle lähteminen ei ollut helppoa”, Kallioniemi kertoo. Toisaalta naiset kokivat luonnonläheisen työn tuotantoeläinten parissa antoisana.
Haastateltujen naisten keski-ikä on 43-vuotta. Tiloilla oli keskimäärin 45 lehmää, pienimmällä 17 ja suurimmalla 75. Peltoa oli keksimäärin 106 hehtaaria. Tiloista kolmella oli parsinavetta. Seitsemällä tilalla oli pihatto, joista kahdessa oli käytössä automaattilypsy.
Vuonna 2007 suomalaisilla maatiloilla työskenteli yhteensä liki 49 000 naista ja heidän osuutensa oli 34 prosenttia kaikista maatiloilla työskentelevistä henkilöistä.
Oma jaksaminen huolestutti naisia,
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
