Rehuista ei voi tinkiä – sikatila joutuu säästämään eläkkeistä ja vakuutuksista
Juankoskelainen sianlihantuottaja Ari Hakkarainen ei enää karsi rehukustannuksista. ”Siinä lihakkuus ja kasvu kärsivät, niissä ei kannata ottaa selkäänsä.” Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoJUANKOSKI (MT)
Sianlihantuottaja Ari Hakkarainen Juankoskelta selaa Atrian tilityslaskelmia. Viimeisin Hakkaraisen saama perushinta sianlihalle helmikuulta on alle euron kilolta, tarkalleen 97 senttiä.
”Tammikuussa perushinta oli 1,04 euroa kilolta. Vuosi sitten oltiin 1,26 eurossa”, Hakkarainen kertoo.
Perushinnan päälle maksettavien laatu- ja muiden lisien kanssa Hakkaraisen saama hinta viime tilityksessä S60-luokan sialle oli 1,38 euroa kilolta.
”Kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos 2007, perushinta oli noin 1,2 euroa. Vuonna 2013 perushinta kävi huipussaan, 1,42 eurossa.”
Hakkaraisen tavoite on nykyisellä kapasiteetilla tuottaa reilu 1 000 sikaa vuodessa. Vuodessa tapahtunut hinnanlasku tietää noin 26 000 euron tulonmenetystä.
Hakkarainen on tulojen laskettua hakenut säästöjä kuluista. Eläkemaksuja on pienennetty ja vakuutuksia karsittu.
”Niistä ei saisi eikä pitäisi joutua säästämään. Mela-asiamiehen mukaan aivan liian moni on kuitenkin pienentänyt maksuja viime aikoina.”
Ruokinnassa oman viljan lisäksi käytettävistä rehuista Hakkarainen ei enää tingi.
”Se jäi kokeiluksi, lihakkuus tipahti ja kasvu hidastui. Niissä ei kannata ottaa selkäänsä.”
Myös lainan lyhennyksiä on jouduttu sopeuttamaan.
”Toivoisin, että pankit ymmärtäisivät maatiloja paremmin. Asuntovelallisille tarjotaan nyt lyhennysvapaata vuotta, mutta maatalousyrittäjille ei ole esitetty vastaavaa helpotusta.”
Hakkarainen on remontoimassa vuonna 1992 rakennettua yhdistelmäsikalaansa kokonaan lihasioille.
”Kohta valmistuu 70 paikkaa nykyisen vajaan 300 paikan lisäksi. Vanhoista porsitushuoneista voidaan tehdä vielä 90 paikkaa lisää.”
Rakennuksen seinät pidetään ennallaan ja kustannukset minimissä yksinkertaisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi kalusteet on ostettu käytettynä naapurista.
Hakkarainen on onnistuneesti pienentänyt tilan energiakustannuksia. Sikalaa, konehallia ja viljankuivaamoa lämmitetään hakkeella. Sillä säästetään 30 000 litraa öljyä vuodessa.
Sikojen liemiruokinnassa käytettävää vettä lämmitetään sikalan katolle asennetuilla aurinkokeräimillä.
Tuotanto-olot ovat Hakkaraisen sikalassa kunnossa.
”Viime erässä ei ollut yhtään hännänpurentaa eikä tarvittu lääkitystä. Ei pidä ampua osastoja liian täyteen, se näkyy heti.”
Sika-alan tilanne on hankala myös isommilla tiloilla.
”Isoissa yksiköissä kulut ja ongelmat suurenevat. Vaikka tuotanto ei olisi kannattavaa, sitä ei voi lopettaa isojen lainojen takia.”
Hakkarainen on tyytyväinen Atrian uusiin tuotantosopimuksiin. Uudistuksilla pyritään tehostamaan ketjun toimintaa ja nopeuttamaan eläinten kiertoa.
Toiminnassa on kuitenkin Hakkaraisen mukaan vielä
hiomista.
”Omat porsaani olivat myöhässä kolme viikkoa.”
Lisätuloja tila saa koneurakoinnista. Talvella tehdään lumiurakointia, kesällä kaivinkonetöitä, syksyllä puintia ja viljankuivausta.
Raha on motivoinut tekemään myös erilaisia korjaustöitä itse. Viimeksi korjattiin traktorin voimansiirto.
Hakkarainen pohtii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseksi.
”Ideat eivät ole vähissä, mutta pääoma niiden toteuttamiseen on tiukassa. Lisää lainaa ei toivottavasti tarvitse enää ottaa.”
Energiakustannuksia voitaisiin edelleen pienentää esimerkiksi tuuli- tai vesivoimalla.
Myös toiminnan tehostamista on mietittävä jatkuvasti.
”Pellolla ajetaan nyt 2–3 kertaa vähemmän verrattuna siihen, kun aloitin tilanpidon.”
Tuottajayhdistyksen johtokuntaan kuulunut Hakkarainen erosi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta alkuvuonna.
Jäsenmaksu päätyi säästölistalle mielenilmauksena. Hakkarainen toivoisi järjestöltä enemmän tiedottamista asioista.
”Tuntuu että sika- ja viljapuoli ovat jääneet järjestössä vähemmälle huomiolle.”
Sianlihantuottajan mukaan usko tulevaisuuteen on kustannuspaineessa kovilla. Henkinen jaksaminen vaatii enemmän kuin fyysinen jaksaminen.
”Fyysistä uupumusta on ikävä. Mieltä ei meinaa saada nollattua henkisestä väsymyksestä.”
JUKKA LEHTINEN
Isoissa
yksiköissä
kulut ja ongelmat suurenevat.
Vaikka tuotanto ei olisi kannattavaa, sitä ei voi lopettaa isojen lainojen
takia.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
