Satopotentiaalin ja sadon välillä hurja kuilu – kannattaako huippusatoon edes pyrkiä?
Säilörehun satotasoissa on suuria alueellisia ja tilakohtaisia eroja, jotka kertovat paitsi viljelymenetelmien vaihtelusta myös maatilojen erilaisista tavoitteista satopotentiaaliin nähden.
Huippusatoon tähtääminen ei välttämättä johda taloudelliseen optimiin. Kuvituskuva. Kuva: Tuomas AnttilaSäilörehusato oli keskimäärin vain 54 prosenttia satopotentiaalista viime vuonna. Asiasta kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan. Se tarkoittaa, että rehunurmilta korjattavan säilörehun keskimääräinen satotason ja satopotentiaalin välillä on suuri ero.
Suurin esikuivatun säilörehun kuiva-ainesato oli Keski-Pohjanmaan keskimäärin 6 890 kiloa hehtaarilta. Maakunnan satopotentiaali oli peräti 14 000 kiloa hehtaarilta.
”Jos kymmenesosa maatiloista saa kaksinkertaisen satomäärän samalta alalta, se kertoo viljelymenetelmien suuresta erosta”, Luken yliaktuaari Anneli Partala sanoo tiedotteessa.
”Jos kymmenesosa maatiloista saa kaksinkertaisen satomäärän samalta alalta, se kertoo viljelymenetelmien suuresta erosta.”
Säilörehun satomäärän eroja tarkasteltaessa olennainen tekijä on eläinmäärän ja peltoalan suhde. Se ohjaa vahvasti säilörehusta tarvittavia satomääriä. Monella muullakin kasvilla tilanne on usein sellainen, ettei huippusatoon edes tähdätä, koska se edellyttäisi liiallista panosten käyttöä, eikä se välttämättä johtaisi taloudelliseen optimiin.
”On ylimitoitettua tavoitella kaikkialla täyttä satopotentiaalia. Sen tunteminen auttaa kuitenkin ymmärtämään sitä, kuinka lähellä oma toteutunut sato on optimia tai minkä verran teoriassa voisi saada satoa lisää, jos panostaisi selvästi enemmän”, arvioi Luken erikoistutkija Lauri Jauhiainen.
”On ylimitoitettua tavoitella kaikkialla täyttä satopotentiaalia. Sen tunteminen auttaa kuitenkin ymmärtämään sitä, kuinka lähellä oma toteutunut sato on optimia tai minkä verran teoriassa voisi saada satoa lisää, jos panostaisi selvästi enemmän.”
Koko maan esikuivatun säilörehun sato on yhteensä 2 342,2 miljoonaa kiloa. Keskisato oli 5 560 kiloa hehtaarilta. Satopotentiaali puolestaan oli 10 300 kiloa.
Satopotentiaalinsa täytti maakunnista parhaiten Etelä-Karjala, jonka keskisato oli 70 prosenttia 7 980 kilon satopotentiaalista. Lapin maakunnassa satopotentiaali on 6 180 kiloa hehtaarilta, ja säilörehusadon toteuma 64 prosenttia siitä. Kolmanneksi lähimmäs satopotentiaalia päästiin Etelä-Savossa, jossa olisi potentiaalista tuottaa 10 020 kiloa hehtaarilta, ja keskisato satopotentiaalista oli 62 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
