”Ajateltiin, että siitä voisi olla hyötyä, kun miettii, millainen orkesteri tässä on pyöritettävänä", Jarkko Hyttinen perustelee, miksi tila lähti Maavara-hankkeen pilotiksi. Kuva: Pentti Vänskä
Maidontuottajat päättivät varautua ennalta pahimpaan – ”Kaikki kirjoitettiin auki, että työt saadaan läpivietyä tilalla, jos meitä ei yhtäkkiä ole"
Jarkko Hyttisen ja Anni Heiskasen maitotila on yksi Maavara-ohjelman hanketiloista.
”Kaikkein pahimpaan pitää varautua, elämä kun voi muuttua sormia napsauttamalla", toteaa maidontuottaja Jarkko Hyttinen. Hän pyörittää puolisonsa Anni Heiskasen kanssa noin 70 lehmän maitotilaa. Kuva: Pentti VänskäJarkko Hyttinen on sonkajärveläinen maitotilallinen, joka päätyi kokeilemaan Maavara-ohjelmaa vaimonsa Anni Heiskasen työpaikan kautta. Siellä etsittiin hanketiloja.
”Ajateltiin, että siitä voisi olla hyötyä, kun miettii, millainen orkesteri tässä on pyöritettävänä.”
Hyttisen-Heiskasen yrityksessä on 70 lehmää, 50 päätä nuorkarjaa, lypsyrobotti ja 210 hehtaaria viljelyksessä. Kaikki tämä tapahtuu kahdella eri tilalla, joista toinen on 70 kilometrin päässä.
Heiskanen työskentelee maaseutuasiamiehenä, ja Hyttisellä on yksi vakituinen palkattu työntekijä sekä kausityöntekijä.
Maavara-kokeiluun lähtemiseen yrittäjillä oli hyvin omakohtaisia syitä.
”Kaikkein pahimpaan pitää varautua, elämä kun voi muuttua sormia napsauttamalla.”
Jarkko Hyttisen äiti kuoli yllättäen kolme vuotta sitten. Anni Heiskasen veli menehtyi vuonna 2011, joten molemmat tietävät, mitä on suru. Jos paperit eivät ole kunnossa, tulee ongelmia, kun surun keskellä pitäisi pystyä hoitamaan asioita.
”Meillä on avioehto, keskinäinen testamentti ja edunvalvontasopimus. Kaikki nämä pitää miettiä pahimman varalta”, Hyttinen sanoo.
Maavaran myötä tilalla kirjattiin ylös kaikki tärkeät puhelinnumerot. Ohjelma auttoi myös pohtimaan tilan eri prosesseja. Kun on varauduttu, yritys pyörii ja jatkuu, vaikka pahin kävisi.
”Kaikki kirjoitettiin auki, että työt saadaan läpivietyä tällä tilalla, jos meitä ei yhtäkkiä ole. Ohjeet navettatöistä toimivat myös lomittajalle ja vakituisille työntekijöille.”
Hyttisen-Heiskasen yrityksessä prosessien on erityisen tärkeää olla kunnossa, jotta kahta tilaa on mahdollista pyörittää. Hyttinen puhuukin ajattelutavan muutoksesta.
”Meillä on kuukausisuunnitelma ja viikkosuunnitelma, jotta pystytään johtamaan tätä kaikkea. Asioita ei voida hoidella lyhyellä varoitusajalla vaan kaikki tiedetään etukäteen kahdeksi, kolmeksi viikoksi.”
Suunnitelmaa tehdessä vastaan tuli myös arkisia itsestäänselvyyksiä, joita ei muutoin olisi hoksannut ajatella kuten sähkön- tai vedenjakelu.
”Helposti olettaa, että ne vain tulevat. Nyt on lopetettu se olettaminen”, Hyttinen sanoo ja viittaa koko Maavaran ideaan: varmistaa, että asiat toimivat silloinkin, kun tulee poikkeustilanne.
Hyttinen kiittelee ohjelmaa eikä kaipaa kehitettävää siinä. Maavara-hankkeen väki auttoi prosessinhallintaosuudessa, mutta niitäkin varten on hyvät ja yksityiskohtaiset videot.
”Kun ne malttaa katsoa, saa hyvät ohjeet yksityiskohtaisesti.”
Varhaisesta riskienhallintasuunnitelmasta on apua myös vastaisuudessa: sitä on Hyttisen mukaan helppo skaalata isompaan, jos tilaa kehitetään eteenpäin.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
