Kotieläintutkimus säilyy Luonnonvarakeskuksessa
Minkiön tutkimusnavetassa Jokioisilla selvitetään muun muassa lehmien rehunkulutusta. Ensi vuonna aloittava Luonnonvarakeskus Luke tekee tutkimusta lehmistä lahnoihin ja lehmuksiin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoJOKIOINEN (MT)
”Haluan välttää tutkimusalojen asettamista vastakkain, koska Luonnonvarakeskus Lukessa kaikki tekevät töitä biotalouden eteen”, sanoo johtaja Jutta Kauppi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kotieläintuotannon tutkimusyksiköstä. Hän kuvailee kotieläintutkimuksen siirtyvän Lukeen hyvillä mielin.
”Saamme mahdollisuuden katsoa maataloutta ja mahdollisuuksia tuottaa ruokaa hieman moniulotteisemmin.”
Samaan hengenvetoon Kauppi painottaa alkutuotannon tutkimuksen tuovan tietoa koko ruokaketjuun.
”Ruuantuotannon merkitys ei tulevaisuudessa vähene, päinvastoin.”
MTT, Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike yhdistyvät Lukeksi ensi vuoden alusta.
”MTT ja sen tutkijat eivät voi ratkaista kaikkia ruuantuotannon ongelmia. Me voimme kuitenkin kantaa osuutemme vastuusta ja tehdä tutkimusta suomalaisissa olosuhteissa”, sanoo professori Marketta Rinne. Hän on tehnyt MTT:ssä nautatutkimusta parinkymmentä vuotta.
Kaupin mukaan nautatutkimuksen ajuri ja olemassa olon oikeutus on halu ja tarve kehittää suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta ja tehokkuutta: mitä jää viivan alle optimoimalla panosten käyttö.
”Tavoitteena on kehittää kotieläintuotantoa niin, että se on ympäristöllisesti ja taloudellisesti mahdollisimman tehokas. Kestävyys sisältää eläimen ja tuottajan hyvinvoinnin, kannattavan tuotannon ja maaseudun elinvoimaisuuden”, Rinne lisää.
”Joskus kuulee ihmeteltävän, että vieläkö te näpräätte säilörehun kanssa”, Rinne kertoo.
Hän muistuttaa, että tutkimus voi vastata yhteen asiaan kerrallaan, joten se voi vaikuttaa näpertelyltä.
Esimerkiksi säilörehussa riittää tutkittavaa muun muassa siksi, että lehmän aineenvaihdunnasta ei vieläkään tiedetä kaikkea.
Lisäksi korjuutekniikka ja rehukasvit ovat kehittyneet ja jalostuneet.
Myös eläinten fysiologissa riittää penkomista muun muassa siksi, että eläinten perimästä saadaan uusien menetelmien avulla aiempaa tarkempaa tietoa.
Kauppi muistuttaa, että ilmastomallit tarvitsevat biologista pohjatietoa, jota ei voi simuloida tai ostaa. Mallien avulla muun muassa poliitikot tekevät meidän kaikkien elämää koskevia päätöksiä.
Selvittämistä riittää myös teknologioissa, jotka parantaisivat lehmän kestävyyttä suurissa yksiköissä tunnistamalla sen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita, Kauppi sanoo.
”Laitteita on olemassa, mutta kullakin niistä kyetään yleensä seuraamaan vain yhtä asiaa. Yhteensovittaminen puuttuu.”
Eri alojen tutkijat kilpailevat samoista julkisista tutkimusrahoista, joiden osalta on menossa suuri rakenteellinen muutos.
Kauppi luottaa, että laadukkaalle, ajankohtaiselle ja suomalaisiin oloihin soveltuvalle tutkimukselle on edelleen rahoittajia.
MTT:n tutkimuksissa on pääsääntöisesti aina mukana ulkopuolisia rahoittajia, sillä valtion budjetista liikenee rahaa lähinnä seinien ylläpitoon ja henkilöstön loma-ajan palkkoihin.
Esimerkiksi MTT:n navetoissa tehdään julkisten rahoittajien että yksityisten kaupallisten tahojen tilaamia tutkimuksia.
Lukessa kotieläintutkimus käyttää rahaa 6–7 miljoonaa euroa vuodessa noin sadan henkilön voimin.
Heistä puolet on tutkijoita ja puolet tutkimusta tukevaa henkilöstöä.
Lisäksi tutkimuskeskus on usean vuoden ajan virtaviivaistanut ja karsinut toimintaansa.Matkan varrella on suljettu toimipaikkoja ja vähennetty väkeä.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
