Mehiläiset kurittavat mansikan harmaahometta
Puinen vektorilevitin asetetaan pesän suulle. Jani Korpi on nikkaroinut itse suurimman osan levittimistään, mutta myös kaupallisia versioita on saatavilla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTänä kesänä mehiläistarhaaja Jani Korven mehiläisten ensisijaisena työnä on torjua harmaahometta mansikkatiloilla. Hunajan tuottaminen on niiden sivutyötä.
”Biologinen harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla perustuu siihen, että mehiläiset kuljettavat torjunta-ainetta jaloissaan ja karvoissaan mansikan kukkiin”, Korpi kertoo.
Torjunta-aine sivellään ohueksi kerrokseksi pesän suulle asetetulle vektorilevittimeksi kutsutulle alustalle.
Ulos tullessaan mehiläiset kulkevat torjunta-aineen päältä, mutta pesään palatessaan ne kulkevat sisään eri reittiä. Tämä onnistuu, kun vektorilevittimeen asetetaan pleksilasi, joka heijastaa valoa.
”Pesästä ulos tullessaan mehiläinen ottaa auringonvalon polarisaation avulla suunnan pleksilasin alla. Palatessaan se laskeutuu samaan paikkaan mistä lähtikin, mutta tällä kertaa pleksilasin päälle. Näin se ei vie torjunta-ainetta pesään.”
Vektorilevittimeen annosteltava torjunta-aine on seos harmaahometta tuhoavan sienen rihmastoa ja itiöitä sekä savea.
Korpi kertoo, että torjunta-aine on täysin vaaraton ihmisille, mehiläisille ja ympäristölle.
”Sitä voi vaikka syödä lusikalla.”
Torjunta-aineen käyttö aloitetaan mansikan kukinnan alkaessa. Mansikanviljelijä huolehtii torjunta-aineen lisäämisestä vektorilevittimeen.
Torjunta-ainetta ei saa laittaa liikaa, sillä jos mehiläinen sotkeutuu aineeseen täysin, pesän muut mehiläiset eivät sitä enää tunnista ja käyvät muukalaisen kimppuun.
Parhaimmillaan mansikkaan puhkeaa uusia kukkia joka tunti.
”Aukeavat kukat ovat alttiita haitallisille mikro-organismeille”, Korpi valaisee.
Siksi harmaahomeen torjuminen kukkien puhkeamisvaiheessa on erittäin tärkeää.
Torjunnassa käytettävä aine on kallista, mutta mehiläiset tekevät tarkkaa työtä. Korven mukaan biologisella torjunnalla saavutetaan tarkempi torjumistulos kuin perinteisillä peittausaineilla.
”Mansikasta saadaan mehiläisten tekemän biologisen torjunnan ansiosta 10–20 prosenttia suurempi sato”.
Marjanviljelijät ovat voineet hakea tukea harmaahomeen torjuntaan kevään tukihaussa. Edellytyksenä tuen saamiselle on vähintään kaksi mehiläispesää hehtaarin kokoista mansikkamaata kohden.
Hunaja ei ole pääosassa Korven mehiläishoidossa. Pesiä on mansikkatiloilla niin tiheästi, että suuren hunajamäärän tuottamiseksi kukkia on liian vähän.
”Hunajaa tuotettaessa pesiä on yleensä yhdellä tarhalla kymmenen, ja tarhat sijaitsevat vähintään kolmen kilometrin etäisyydellä toisistaan. Tarhoilla, joilla torjutaan harmaahometta, on pesiä tiheämmin ja pesät ovat kooltaan pienempiä.”
Hunajantuotantoon verrattaessa mehiläisten käyttö harmaahomeen torjunnassa on kannattavuudessa samalla viivalla.
”Kulut saa katettua ja mehiläisten hoitamiseen jää enemmän aikaa, sillä pesien koko on vektorien käytössä pienempi.
Tytti Termonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
