Venäjän viljalaarit hupenevat, EU-viljalle taas tilaa ja markkinoita

Maailman vehnäsato supistui toista vuotta peräkkäin ja alitti taas reilusti kulutuksen, kansainvälinen viljaneuvosto kertoi viime viikolla. Kuva: Jukka Pasonen

Viljamarkkinoilla koettiin harvinainen tilanne viime viikolla. Egypti osti neljä isoa laivallista vehnää, josta kaksi tulee Yhdysvalloista, yksi Venäjältä ja yksi Romaniasta.

EU:sta ei jätetty yhtään tarjousta, mutta kaupan jälkeen hinnat alkoivat vahvistua Pariisin hyödykepörssissä.

Analyytikot arvelivat, että vehnämarkkinoita koko syksyn hallinneen Venäjän varastot alkavat tyhjentyä, eikä viljaa riitä enää vientiin kuten alkusyksyllä. Se avaa markkinoita EU:n sadolle.

Viljojen hinnat ovat kuivan kasvukauden ja niukan sadon takia viime vuotta korkeampia. Saksan käteiskaupassa ero on 30–40 euroa tonnilta syksyyn 2017 verrattuna kaikilla viljoilla mutta ei öljykasveilla.

Hintojen vahvistuminen lisää viljelyintoa. Kansainvälinen viljaneuvosto ennusti viime viikolla maailman vehnäalan kasvavan noin prosentin ensi vuonna. Viljely kiinnostaa joka puolella, Euroopasta ja Yhdysvalloista Venäjälle ja Intiaan.

Kuivuus vaivaa yhä enemmän Keski- ja Pohjois-Euroopan syysviljoja. Reuters alensi tulevan kauden EU:n vehnäennustetta, ja povaa sadon jäävän alle 150 miljardiin kiloon.

Heikoin tilanne on aikaisin kylvetyillä syysrapseilla. Strategie Grainsin ennustaa lähes 10 prosentin laskua öljykasvien alaan EU:ssa. Muut maat kuten Kanada kuitenkin paikkaavat, viljaneuvosto muistutti.

Luonnonvarakeskus Luke tarkensi torstaina syksyn satoennustettaan 2,7 miljardiin kiloon, mikä alittaa noin kymmenen prosenttia kotimaan viljantarpeen. Kun viljaa, etenkin kauraa, myös viedään, syntyvää vajetta paikataan tuonnilla. Useita maissilaivoja on jo tullut ja lisää tulee.

Kuivuus verotti myös luomuviljojen satoa. Vaikka pinta-alat kasvoivat, sato jäi lähes viidenneksen viime vuotta pienemmäksi, 80 miljoonaan kiloon.

Toinen peräkkäinen kato on nostanut kotimaassa viljan hintoja ja vielä niin, että tarjotut hinnat ovat olleet 10–20 euroa tonnilta korkeampia kuin Itämeren etelälaidalla Saksassa.

Vain mallasohra on Saksassa selvästi Suomea kalliimpaa. Reinin yläjuoksulla mallasohrasta maksettiin viime viikolla yli 260 euroa tonnilta, kun Viking Malt lupaa 220 euroa Lahdessa.

Munantuotanto on ollut vakaata koko alkuvuoden, ja tuotanto on ollut lievästi edellä viime vuotta.

Trendi näyttää kääntyneen, ja syyskuussa kanoja oli nelisen prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten, Kantar TNS:n perjantaina julkistama tilasto kertoo.

Haudonnat ovat olleet viime kuukaudet loivassa laskussa, joten kanamäärän voi povata pysyttelevän reilusti alle neljässä miljoonassa ainakin alkuvuoteen saakka. Määrä saattaa kutistua vuoden vaihteen tietämissä edellisvuoden 3,7 miljoonaan kanaan.

Dava Foods kertoi korottavansa kananmunien hintoja helmikuussa. Vetoapua saattaa tulla myös länsinaapurista. Ruotsalainen ATL-lehti uutisoi perjantaina, että munista ennustetaan tulevan pulaa, kun kanaloita jätetään tyhjilleen rehupulan ja kalliin rehun takia.

EU:n maidontuotanto on ollut kasvussa, mutta myös hinnat ovat vahvistuneet. Tuoreimmat maakohtaiset hinnat ovat lokakuulta. Tuolloin Suomi putosi hintakisassa alaspäin, kun viisi isoa tuottajaa Ranska ja Hollanti etunenässä kirivät ohi. Marraskuun hinnat saadaan parin viikon päästä.

Hollannin ja Italian käteiskaupan hinnat saadaan viikoittain ja hinnoissa on nousuvirettä. Italiassa hinnat ovat pompanneet korkeimmilleen vuosiin. Myös Hollannissa lievä alavire näyttää olevan ohi, ja hinnat vahvistuivat viime viikolla.

Noususta ei ole tietoa Uudessa-Seelannissa, missä maitojalosteiden huutokauppahinnat laskivat keskimäärin 3,5 prosenttia viime viikolla. Huutokauppa oli jo 12. peräkkäin, kun hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan. Kevään huipun jälkeen hinnat ovat alentuneet yli viidenneksen ja ovat syksyn 2016 tasolla.

Sianlihan keskihinnat ovat komission hintaseurannan mukaan (S- ja E-luokka) 5,4 prosenttia jäljessä viime vuotta EU:ssa ja hinnat ovat laskeneet taas alkusyksystä lähtien, MTK:n markkinakatsauksessa arvioidaan.

Saksassa ja Hollannissa odotettiin edellisviikolla hintakäännettä, mutta korotuksia ei lopulta tehty. EU:n keskihinta valui yhä alemmas, 135,8 senttiin kilolta.

Suomessa sianlihasta on vajetta ja hinnat jatkoivat varovaista nousua. Ero muihin EU-maihin on revennyt keskimäärin jo lähes 30 sentiksi kilolta.