Markkinakatsaus: Helle iski Euroopan viljoihin, satoarviot edelleen runsaita

Arkistokuva viime kesän kuivuudesta belgialaiselta maissipellolta. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Useissa Euroopan maissa kuumuus ja kuivuus aiheuttavat epävarmuutta tulevasta viljasadosta.

Saksalainen viljelijäyhdistys arvioi, että Keski-Eurooppaa kesä–heinäkuun vaihteessa kuumentanut helleaalto saattoi syödä sato-odotuksia ja maan viljasato näyttäisi jäävän hiukan alle keskiarvojen.

Helle osui monin paikoin jyvien täyttymisen aikaan, jolloin kuuma ja kuiva sää oli haitaksi.

Saksan viljasadon ennustetaan kuitenkin olevan viime vuotta parempi, silloin kuivuus oli vielä ankarampi. Rapsisato sen sijaan jää tänä vuonna heikommaksi.

Syysrapsit saivat viime vuonna huonon lähdön ja kasvinsuojeluainekiellot ovat vaikeuttaneet suurten hehtaarisatojen tavoittelua.

Ruotsissa ja Tanskassa on ollut hyvin lämmintä ja sopivasti sateita, ja kasvustot vaikuttavat eriomaisilta, kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr.

Virossa on kasvamassa hyvä sato, mutta Latvia ja Liettua kärsivät kuivuudesta.

Koko kesäkuu on ollut hyvin kuuma Baltian maissa. Harvat sateet, eivät ole riittäneet kasveille, etenkin kun maan vesivarat olivat jo keväällä heikot.

Satotasojen odotetaan silti olevan Liettuassakin korkeammat kuin vuonna 2018, jolloin alue kärsi myös kuivuudesta.

Brittiläinen AHDB kertoo vehnän puintien etenevän suotuisasti Ukrainassa. Hehtaarisadot ovat olleet viime vuotta korkeampia ja korjuu on edellä verrattuna viime vuoden aikatauluun.

Ukrainan hyvä sato luo laskupainetta viljamarkkinoille. Vastapainona Venäjällä viljan hinnat ovat nousseet kuumuuden takia.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO ennusti viime viikolla maailman vehnäsadon olevan edellistä kautta suurempi, mutta maissisato pienenee Yhdysvaltojen märkyyden takia.

Markkinat eivät ole huolissaan viljasadosta. Pariisin hyödykepörssissä syyskuun vehnänoteeraus alittaa 180 euroa tonnilta ja elokuun rapsinoteeraus oli perjantaina 365 euroa tonnilta.

Maitotuotteiden hinnat laskivat viime viikolla GlobalDairyTrade -meijerihuutokaupassa Uudessa-Seelannissa.

Hintoja painoi maailmantalouden yleinen epävarmuus. Maidontuotannon hidastunut kasvu maailmalla sen sijaan tukee hintoja.

Australiaa on vaivannut pitkään kuivuus ja maidontuotannon ennustetaan jäävän siellä tänä vuonna alimmilleen lähes 25 vuoteen.

Naudanlihan tuotanto lisääntyi Suomessa tammi–toukokuussa kolme prosenttia verrattuna viime vuoteen, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.

Tuotannon kasvu on ollut tilapäistä ja pääosin seurausta viime kesän poikkeuksellisista sääoloista, kerrotaan Kantar TNS Agrin lihakatsauksessa.

Viime kesän tiinehtymisongelmien ja siemennysten viiveiden takia on kärsitty vasikkapulasta, jonka odotetaan kuitenkin helpottuvan kesän edetessä. Rehutilanne johti paikka paikoin nautojen ylimääräiseen karsintaan.

Koko vuonna naudanlihan tuotannon arvioidaan päätyvän liki viimevuotisiin lukemiin, 87 miljoonaan kiloon.

Vasikoiden syntymään odotetaan selvää piristymistä heinäkuusta alkaen, sillä siemennyksiä lykkääntyi viime vuonna merkittävästi syys–lokakuuhun.

Sianlihan tuotanto väheni tammi–toukokuussa prosentin.

Sian hinta on jälleen noussut Keski-Euroopassa, mutta laskenut Suomessa.

Suurimmassa tuottajamaassa Saksassa hinta kohosi kesäkuun viimeisellä viikolla lähes 1,88 euroon. EU-maiden keskihinta e-luokan lihassa on noussut yli 1,78 euroon kilolta.

Suomessa hinta laski 1,63 euroon kilolta.

Siipikarjanlihan tuotanto kasvoi tammi–toukokuussa prosentin ja lampaanlihan tuotanto kuusi prosenttia, ilmenee Luken tilastoista.

Kanauntuvikkoja on haudottu toukokuussa kotimaahan 225 000 kappaletta, kertoo Ruokavirasto. Arvio kesäkuulle on 274 000 untuvikkoa.

Perunan viime talvena Keski-Euroopassa voimakkaasti nousseet hinnat osuivat Suomeen vain laimeasti, jos lainkaan.

Luke julkaisi viime viikolla toukokuun tuottajahinnat.

Toukokuussa perunasta maksettiin 19,92 euroa sadalta kilolta. Se on vajaat kaksi euroa enemmän kuin vuosi aiemmin.

Hinta nousi tammi–toukokuun välillä noin euron sadalta kilolta, kun edellisenä vuonna hinta laski samalla jaksolla.

Nähtävästi Eurooppaan kohdistunut vienti kannatteli hintaa Suomessa, mutta vientikulut estivät todellisempaa hinnan nousua.