Investointia suunnittelevien asema huolettaa äskettäin laajentanutta valiolaista maidontuottajaa
”Me olemme yrityksiä siinä missä muutkin, ja elämä yritysmaailmassa perustuu nykyään sopimuksiin”, Kyösti Isoaho kommentoi Valion uutta mallia.
Jouni (vas.) ja Kyösti Isoaho perustivat osakeyhtiön ja rakensivat 125 lehmäpaikan pihaton. ”Sopimustuotanto pisti miettimään paletin uusiksi: Kannattaako laajentaa edelleen vai kehittää tuotantoa nykyisten seinien sisällä.” Kuva: MISKA PUUMALA”Tämä tuli minulle aivan puskista”, Haapavedellä maitoa tuottava Kyösti Isoaho kommentoi Valion uutista sopimustuotantoon siirtymisestä. Hän kertoo, ettei ollut kuullut edes huhuja asiasta etukäteen.
Isoaho korostaa, ettei ole vielä ehtinyt kunnolla perehtyä uuden järjestelmän periaatteisiin. Hän löytää siitä kuitenkin jo sekä hyvää että huonoa.
”Kyllä nykymaailmassa jonkinlainen rajoite pitää olla”, Isoaho pohtii. ”Me olemme yrityksiä siinä missä muutkin, ja elämä yritysmaailmassa perustuu nykyään sopimuksiin.”
Ensitietojen mukaan kunkin tilan sopimusmäärä määritetään Osuuskunta Maitosuomen alueella valitsemalla vuosista 2017, 2018 ja 2019 se, jolloin tilan meijeriin lähetetty maitomäärä oli suurin.
Jo tehdyt tai tekeillä olevat investoinnit on luvattu ottaa huomioon.
”Mutta jos on niin, että vasta suunnittelupöydällä olevia investointeja ei oteta huomioon sopimusmäärien jaossa, laajennusta harkitseville tämä on huono uutinen.”
Isoaho tietää, että laajennusta suunnittelevia tiloja on paljon.
”Moni on käynyt katsomassa meidän uutta navettaa sen valmistumisen jälkeen. Heillä on monesti tulevat jatkajat mukana ja tulevaisuudensuunnitelmat hahmoteltuna.”
Isoaho tuotti aiemmin maitoa 32 lypsävän parsinavetassa.
Vuonna 2018 hän perusti veljensä Jouni Isoahon kanssa MaitoRinne Oy:n. Yhtiön uusi kahden robotin pihatto valmistui vuoden päästä siitä.
Lehmämäärää kasvatettiin jo etukäteen ostamalla maidontuotannosta luopuvan naapurin lehmät ja vuokraamalla hänen navettansa. Ennen uuteen pihattoon siirtymistä lypsyssä oli noin 45 lehmää ja lisäksi ummessa olevat.
Uudessa pihatossa on paikat 125 lypsävälle. Vielä on täyttämättä kymmenkunta paikkaa.
”Mieluummin kasvatetaan lehmät itse kuin ostetaan eläimiä. Tautipaine maailmalla on niin kova, että ostolehmien takia saisi pian painia kaiken maailman ajotulehduksien kanssa.”
Investointivaiheessa karjan keskituotos notkahti tuhannen litran verran, mutta nyt lukema alkaa lähennellä 10 000:ta litraa eli samoja lukemia kuin aiemmassa parsinavetassa.
Isoahoa mietityttää sopimustuotannossa sekin, miten se rajoittaa karjan tuottavuutta.
”Nykyisin on helppo saavuttaa 10 000 litran keskituotos ja päästä sen yli.”
Isoahot ovat suunnitelleet investointien jatkamista.
”Meillä pitäisi tehdä ainakin nuorkarjanavetta. Visio oli siitäkin, että kun homma pääsee kunnolla pyörimään, navettaa pystyisi jatkamaan vaikka molempiin suuntiin.”
”Nyt tämä sopimustuotanto pisti miettimään paletin uusiksi: Kannattaako laajentaa vai kehittää tuotantoa nykyisten seinien sisällä.”
Samaa tuntuvat pohtivan nyt monet muut tuottajat, Isoaho toteaa.
Isoaho muistuttaa, että hiljattain investoineet tilat ovat ahtaalla kannattavuuden kanssa.
”Toivottavasti sopimustuotanto auttaisi tiloja parempaan kannattavuuteen. Maidon hinta ei kyllä näillä kuluilla kärsi enää laskea, silloin putoaa tuotannolta lopullisesti pohja.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
