Ruista kylvöön talvituhoista huolimatta – ”Vuosi sitten taidettiin innostua liikaa, kun aikaisten puintien ansiosta peltoa vapautui syysviljoille”

Ankara talvi tuhosi sadan hehtaarin rukiit ja syysvehnät, mutta syysviljat ja etenkin ruis pysyvät viljelykierrossa, toteaa Juho Vainio Perniöstä. Kuva: Veikko Niittymaa

Salolainen Juho Vainio harppoo pitkin rehevästi kasvavaa rapsipeltoa.

”Tähänkin kylvettiin ruista vuosi sitten, mutta yhtään aaria 60 hehtaarin rukiista ei voinut jättää. Myös pääosa syysvehnästä tuhoutui. Nelisen hehtaaria säästettiin tämän syksyn siemeneksi.”

Talven tuhoamille ruislohkoille kylvettiin heti toukokuun alussa rapsia ja kauraa ja syysvehnämaille kevätvehnää, jonka siementä oli varastossa. Paikkauskylvöt onnistuivat ja rapsista odotetaan kelpo satoa. Tosin puinteihin on aikaa vielä yli kuukausi, Vainio toppuuttelee.

Vainio ei ole menettänyt uskoaan rukiiseen, mutta kylvöalassa palataan tavanomaiseen. ”Vuosi sitten taidettiin innostua liikaa, kun aikaisten puintien ansiosta peltoa vapautui syysviljoille. Nälkä kasvoi syödessä.”

”Syysvehnän kylvöt ovat vielä päättämättä. Tarkoitus oli kylvää vehnää rapsin jälkeen, mutta puinti saattaa viivästyä. Toisaalta syysvehnää on kylvetty Perniössä juurikkaankin jälkeen”, Vainio pohtii.

Vainio on viljellyt hybridirukiita viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun talvituhot olivat näin pahoja. Sitä ennen ruista oli viljelyssä silloin tällöin.

Taloudelliset menetykset olivat tuntuvia, sillä syysviljat kylvettiin ostosiemenellä.

Talvi koetteli maan lounaiskolkan syysviljoja ankarasti, ja syitä siihen on useita. Pellon pintaan muodostunutta jääkantta on pidetty pääsyynä tuhoihin. Vainion mukaan jäätä on ollut ennenkin. Hän arvelee, että marras-joulukuun taitteen jäätävä viima oli ehkä pahinta. Lunta ei ollut ja oraat kuivuivat pystyyn.

Tuhoja lisäsi se, että ruis oli pensonut heikosti. Oras näytti harvalta, vaikka kylvömäärä oli tavanomainen.

Uusintakylvöä varten Vainio muokkasi kaikki lohkot, ja jäämäviljaa torjuttiin glyfosaatilla kohdista, joissa ruista oli säilynyt. Vainion mielestä koko ala olisi kannattanut torjua kemiallisesti. Äestys ei irrottanut syksyllä itäneitä saunakukkia kunnolla ja niistä on nyt paikoin riesaa.

Rukiin kylvöille on varauduttu viljelykierrossa. Tilan päätuote on avomaankurkku, jota kasvaa liki 9 hehtaaria. Kurkkupellot ja säilörehuksi korjatut päisteet kylvetään rukiille, samoin yksi nurmilohko päätetään ruista varten.

”Kurkkua kerätään juhannuksesta elokuun lopulle saakka, joten syyskuun alun päivät ovat kiireisiä, jotta ruis ehditään kylvää. Puintikasvien korjuuta ei kuitenkaan tarvitse odottaa. Kurkku sopii rukiin esikasviksi eikä sitä juuri tarvitse lannoittaa syksyllä.”

Rukiin rikkoon kylvetty rapsi näytti elokuun alussa lupaavalta. Kuva: Veikko Niittymaa

Syyspuoli on tärkeä rukiille ja etenkin hybridilajikkeille. Rukiin on pensottava kunnolla, jotta se talvehtii. Vuosi sitten kasvusto jäi jotenkin harvaksi ja sen päälle saatiin tavallista hankalampi talvi.

Vainio haluaa pitää ruista viljelykierrossa. Se on erinomainen maanparannuskasvi ja kestää kuivuutta. Syyskasvien sato on myös yleensä kevätviljoja isompi. Myös ympäristöedut painavat. Tavoite on saada paljon peltoja vihreäksi syksyllä.

Lue lisää:

Nuori viljelijä arvioi: Kuluneen satovuoden hintaralli ei vilja-alaa pelasta