Bill Johnson luottaa viljelijöiden ammattitaitoon: ”Joka vuosi he kehittyvät talouden hallinnassa. Olemme nähneet, miten viljelijät pystyvät kattamaan tuotantokustannukset pellon tuotolla.” Kuva: Mike Wilson
Yhdysvaltain maatilat ajautumassa vaikeuksiin – takavuosien konkurssiaaltoa ei vielä näkyvissä
Maatilojen konkurssien määrä on kasvanut, mutta 1980-luvun ahdinko on vielä kaukana.
Maatilojen velkarahan määrä on kasvussa, muttei vielä 1980-luvun huipussa.
Mike Loeffler puhdisti viime tiistaina pihaansa North Bendissä Nebraskassa tulvan jälkeen. Yhdysvalloissa viljelijät ovat pidättäytyneet investoinneista: lähes 60 prosenttia sanoo käyttäneensä varoja viime vuotta vähemmän. Kuva: Brendan Sullivan / Lehtikuva
Ongelmat maatilalainojen takaisinmaksuissa ovat lisääntyneet.Yhdysvaltojen valtamedia raportoi kohonneista konkurssiluvuista, mutta asiantuntijat sanovat, että ala ei ole kriisissä – vielä.
Helmikuussa Wall Street Journal aiheutti pienen paniikin otsikoidessaan ”Viljavyöhykkeen konkurssit hurjassa nousussa”.
Tilastot osoittavat maatilojen konkurssien määrän kohonneen, mutta asiantuntijat eivät pidä tilannetta vielä konkurssien nousukiitona, kuten jutussa arvioitiin.
”Emme näe suurta muutosta konkurssimäärissä, ainakaan meidän asiakkaidemme”, sanoo Mid-America Farm Credit -pankin toimitusjohtaja Bill Johnson.
”Konkurssit ovat vielä melko harvinaisia. Tilastollisesti luvut ovat pompanneet, mutta minun elinaikanani ne ovatkin olleet historiallisen matalat.”
Mid-America Farm Credit on osuuskunta, joka rahoittaa tuhansia jenkkitiloja Indianassa, Ohiossa, Kentuckyssa ja Tennesseessä.
”Jos katsot taseita, maassamme on lisääntyviä talouspaineita”, sanoo entinen USDA:n pääekonomisti Joe Glauber.
”Toistuuko 80-luku? Se huolestuttaa, mutta en usko.”
”Olemme nähneet ennätysmäisen tulojen laskun, ja tiedämme, että käyttöpääoma on pienentynyt, joten viljelijöillä on vähemmän, mistä ottaa. Suuret sadot ovat jossain määrin auttaneet heitä viime vuosina.”
”Taloustilanne on silti vielä melko hyvä verrattuna 80-lukuun”, Glauber sanoo. ”Konkurssiaalto ei ole vielä käsillä.”
Taloushuolien syvintä olemusta voi olla vaikea saada selville. Maatalousmedia Farm Futuresin kyselyn mukaan 44 prosenttia viljelijöistä sanoi olevansa huolissaan velanmaksukyvystään.
Sama kysely osoittaa, että vain kuusi prosenttia tiloista on taloudellisesti haavoittuvia eli niillä on paljon velkaa ja tulot miinuksella. Farm Futures tutkii isojen tilojen taloutta säännöllisesti.
Keskimääräinen maatilan velka-pääomasuhde pysyy niinkin alhaalla kuin 13,5 prosentissa, kun se 80-luvun puolivälissä oli 20 prosenttia, raportoi nykyinen USDA:n pääekonomisti Robert Johansson.
”Velkarahoitus on noussut vuodesta 2013, ja se ylsi jo 25 prosenttiin tilojen nettotuloista vuonna 2018”, Johansson lisää.
”Vaikka olemme vielä kaukana vuoden 1983 huipusta, joka oli 60 prosenttia, niin kasvava osa vilja- ja lihatilistä menee velkojen maksuun ja aiheuttaa todennäköisesti maksuvalmiusongelmia tuottajille, joilla ei ole merkittävää maaomaisuutta.”
Glauberin mukaan maatilojen konkurssit olivat hieman yleisempiä vuonna 2018 kuin kymmenen vuotta aiemmin 2009.
Mutta konkursseja oli suunnilleen saman verran kuin vuonna 2012, ja vain vähän enemmän kuin vuosina 2013 ja 2014.
”Vuodet 2010–2014 olivat lähes ennätystulojen aikaa monille tiloille, koska maissista, soijasta, vehnästä ja lihasta saatiin lähes ennätyshintaa”, Glauber kirjoitti hiljattain Dow Jonesin kolumnissaan.
”Ja konkurssit noina viitenä vuotena, samoin kuin 2017 ja 2018, olivat oleellisesti harvinaisempia kuin 1980-luvun talouskriisin aikana.”
Kansas City Fed, joka säätelee ja valvoo rahalaitoksia seitsemässä maatalousvaltaisessa osavaltiossa, raportoi, että maataloustulot vuoden 2018 viimeisenä neljänneksenä alenivat kuudetta vuotta peräkkäin.
Pankkiirit sanoivat myös odottavansa maataloustulojen pysyvän vähäisinä alkuvuonna 2019.
Viljelijät ovat pidättäytyneet investoinneista: lähes 60 prosenttia sanoo käyttäneensä varoja viime vuotta vähemmän.
Lainoja halutaan myös uusia ja laina-aikoja pidentää entistä useammin, ja lainoja maksettiin vähemmän takaisin kuin edellisvuonna.
Korkojen nousu ei ole helpottanut tilannetta. Lisääntynyt lainatarve ja korkojen nousun jatkuminen ovat lisänneet maatalouden rahoittamisen hintaa, sanoo Nate Kauffman, KC Federal Reserven varapresidentti ja Omahan toimialavastaava.
”Keskikokoiselle keskilännen maatilalle, jolla on ollut tasainen rahoitustarve viime vuosina, korkeammat korkokulut ovat lisänneet kustannuksia noin kolme dollaria eekkeriä kohti (6,60 e/ha)”, hän sanoo.
”Mutta tiloilla, jotka tarvitsevat kohtuullisen määrän ylimääräistä rahoitusta, esimerkiksi 10 prosenttia vuodessa, korkeammat korot ovat lisänneet vuotuista kulua eekkeriä kohti noin 10 dollarilla (22 e/ha).”
”Nykyisillä hinnoilla tämä vuotuinen korkokulu vastaa noin kolmea bushelia (noin 75 kg) maissia eekkerillä. Vaatimaton, muttei mitätön tuotantomäärä.”
Fedin kysely osoitti, että korkojen nousu vaikuttaa jo viljelijöihin: 42 prosenttia sanoo, että se pakottaa heidät lainaamaan lisää. 33 prosentin mukaan se rajoittaa kasvua.
Silti Johnson ei ole huolissaan viljelijöistä.
”Olemme havainneet jonkin verran paineita, mutta meidän asiakaskuntamme on joustava”, hän sanoo. ”Viljelijät sopeuttavat toimiaan. Sitä ei kerrota otsikoissa.”
”Suuret sadot ja hallituksen tariffeihin liittyvät ohjelmat vuoden lopussa auttoivat”, sanoo Johnson.
”Ja joka vuosi viljelijät kehittyvät talouden hallinnassa. Olemme nähneet, miten viljelijät pystyvät kattamaan tuotantokustannukset pellon tuotolla.”
”Kun ottaa huomioon tulojen laskun, tulos on aika hämmästyttävä. Viljelijöiden sopeutumiskyky on yllättänyt meidät positiivisesti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
