Viljojen pääverson sato voi jäädä heikoksi helteiden takia

Tähkät uhkaavat paikoin jäädä pieneksi tänäkin vuonna. Arkistokuva. Kuva: Pekka Fali

"Jos helteet jatkuvat yli 6 päivää, alkaa kasveihin tulla jo vaikutuksia", sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaija Hakala.

Kuumuus voi Hakalan mukaan viljalla tappaa kehittyvän jyvän alkion. Alkio on kukinnan aikaan herkimmillään.

Hakala epäilee, että ainakin Hämeessä, missä ohra ja kaura ovat tähkällä ja röyhyllä, pääverson sadon kanssa voi käydä huonosti.

"Toki sivuversoista tulee satoa, ne selviävät kuumuudesta, koska eivät ole samassa vaiheessa pääverson kanssa", Hakala toteaa.

Suomessa käytettyjen viljalajikkeiden kuumuudenkesto vaihtelee.

"Olisi tärkeää viljellä erilaisia kasveja ja niistä eri lajikkeita. Sillä varmistetaan, että saadaan edes jonkin verran satoa, jos ääri-ilmiöitä esiintyy."

MT kysyi ProAgrian asiantuntijoilta ympäri Suomea, missä vaiheessa kasvustot heidän alueillaan ovat.

Varsinais-Suomen kasvustoja kuivuus alkaa jo vaivata, kasvintuotannon asiantuntija Jarmo Pirhonen kommentoi. Kasvustojen pelastus saattavat olla tälle viikolle povatut sateet.

"Kevätviljakasvustot ovat hyvin vaihtelevia, sillä niitä kylvettiin kolmella eri kuukaudella", Pirhonen sanoo.

Hänen mukaansa myöhään kylvetyt viljat eivät ole pensoneet. Riskinä on viime vuoden tapaan kahdenkertainen kasvusto, jos sateet kiihdyttävät versomista pitkän kuivan jakson jälkeen.

Pirhonen arvioi, että Varsinais-Suomen sato jää keskinkertaiseksi.

Karjavaltaisessa Etelä-Savossa ensimmäinen säilörehusato oli kasvituotannon asiantuntijan Timo Piispan mukaan hyvä. Osa nurmista on saanut sateita ja toinen sato lähtenyt hyvin kasvuun.

Piispa pelkää, että helteet ja kuivuus tulevat vaikuttamaan viljasatoon.

"Viljoihin alkaa tulla nyt jyvää. Määrä voi jäädä vähäiseksi ja jyvät pieniksi."

Kasvustot ovat vaihtelevia myös Etelä-Pohjanmaalla.

"Osa on saanut kuurosateita. Pari viikkoa kestänyt lämpö alkaa näkyä kasvustoissa. Nurmen kasvu on ollut hidasta ensimmäisen säilörehunteon jälkeen", toimialapäällikkö Erkki Vihonen toteaa.

Viljojen kanssa tilanne alkaa olla kriittinen, sillä kasvustot alkavat jo osittain kuivahtaa.

"Vaihtelua kuitenkin on, sillä eloperäisillä ja multavilla mailla kosteutta riittää ja kasvustot näyttävät ihan hyviltä", Vihonen huomauttaa.

Keski-Suomessa ensimmäisenä kylvetyt kasvustot ovat jo tähkällä ja röyhyllä, kun viimeiset kylvöt ovat vasta pääsemässä korrenkasvuvaiheeseen, kertoo ProAgria Keski-Suomen johtaja Vesa Laitinen.

"Helle on saanut kasvustot nopeaan kasvuun ja myöhäisten kylvöjen osalta viljan pensastuminen voi jäädä heikoksi, mikä heikentänee satoa näissä kasvustoissa."

"Pohjois-Savossa helle ei ole vielä aiheuttanut sadon alenemaa. Jatkuessaan helteet pienentävät kuitenkin toista nurmisatoa merkittävästi", kasvintuotannon asiantuntija Rauno Savolainen kommentoi.

Viljakasvustot ovat Savolaisen mukaan alueella keskimääräisiä.

"Jatkuessaan helteet pienentävät myös viljasatoa merkittävästi, kun viljat alkavat joutua ennenaikaisesti heinäkuulla."

Tilanne on lähes sama myös Kainuussa.

"Toisaalta meille on osunut paikoin myös rankkoja sadekuuroja, jotka ovat kellastuttaneet viljoja ja sitä kautta aiheuttavat sadonalenemaa", ruokinnan asiantuntija Minna Tanner sanoo.

Keski-Pohjanmaalla on vielä mahdollisuus normaaliin viljasatoon, arvioi erityisasiantuntija Jari Tikkanen.

"Oraat kellastuivat jonkin verran märkyyden vuoksi, mutta kasvustot ovat kohentuneet siitä."

Tikkasen mukaan säiden jatkuessa sateettomana, kuivuus voi tulla kasvua haittaavaksi tekijäksi.