ProAgria vastustaa esitystä laajentaa ympäristökorvauksen fosforirajat koskemaan kaikkia tiloja – "Jo nyt fosforirajat ovat heikentäneet paikoin peltojen kasvukuntoa"

Lietelannan vetoletkulevitystä. Kuva: Matti Turtiainen

Neuvontajärjestö ProAgria ottaa kantaa hallituksen valmistelemaan lannoitelakiin.

Lannoitelain perusteluissa todetaan, että ympäristökorvauksen mukaista fosforinsääntelyä on pidetty toimivana ja se voitaisiin siirtää lannoitelakiin liittyvään asetukseen. Tällöin se alkaisi koskea kaikkia tiloja, myös niitä, jotka eivät ole sitoutuneet ympäristökorvaukseen.

Valtaosa Suomen maatiloista on sitoutunut ympäristökorvaukseen, mutta eivät kaikki. Ulos jääneistä monella syynä on juuri ollut ympäristökorvauksen liian rajoittaviksi nähdyt fosforilannoitusrajat.

ProAgria ei käytännön neuvontatyön sekä viljelijöiltä saadun palautteen perusteella pidä nykyistä fosforisääntelyä sellaisena, että se voitaisiin viedä kaikille tiloille.

"Jo nyt ympäristökorvauksen fosforirajat ovat heikentäneet paikoin peltojen kasvukuntoa. Jos nykyiset rajat siirretään uuteen lakiin, peltomaiden fosforipitoisuudet tulevat laskemaan entisestään", järjestön tiedotteessa sanotaan.

"Peltojen kasvukunnon säilyttämiseksi monilla lohkoilla fosforipitoisuuksia tulisi jopa hieman nostaa, jotta terveellisten ja laadukkaiden raaka-aineiden tuottaminen ruuantuotantoon ei vaarannu tulevaisuudessa."

Joillekin kotieläintiloille fosforirajojen noudattaminen on haastavaa, jollei jopa mahdotonta.

"Kotieläintilat, jotka eivät ole sitoutuneet nykyiseen ympäristökorvausjärjestelmään, eivät voi ongelmitta noudattaa nykyisiä ympäristökorvauksen fosforirajoja. Jos nykyiset rajat viedään lakiin, näille tiloille tulee hyvin suuria kustannuksia toiminnan sopeuttamiseen tiukkoihin ehtoihin", ProAgrian tiedotteessa sanotaan.

Uuden lannoitelain on tarkoitus tulla voimaan 16. heinäkuuta ja kumota nykyinen lannoitevalmistelaki.

Lue myös:

Puoli miljoonaa viljavuusnäytettä: Peltojen fosfori hupenee, mutta hiiltä sitoutuu