Kuituhamppu parantaa perunamaata ja verhoilee auton

Tyrnäväläinen Jyrki Siira kylvi toukokuun lopussa kuituhamppua puolen hehtaarin alalle. Kasvustoa ihmetteli torstaina hänen tyttärensä Kanerva Siira. Kuva: Pekka Fali

Viime maanantaina 11.7. hamppu oli samankorkuista kuin ohra, torstaina jo 20 senttiä pidempää. Kuva: Pekka Fali

Kuituhampun monipuolista käyttöä edistävää hanketta vetävät professori Reijo Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta ja elinkeinoasiamies Liisa Jokela Juankosken kaupungilta. Kuva: Pekka Fali

Tuulessa kauniisti huojuvan ohrapellon reunaa saa kävellä hyvän tovin ennen kuin kevyt hampun tuoksu toivottaa tervetulleeksi. Kuituhamppua ei kannata kasvattaa tien vieressä, sillä jotkut saattavat erehtyä luulemaan, että siitä saisi napsittua päihdyttävää kannabista. Huumausaineen sijaan pellolla kasvaa mahdollisesti raaka-ainetta auton sisustuspaneeliin tai suodattimiin.

Siemenperunakeskuksen (SPK) sopimusviljelijä Jyrki Siira kasvattaa tänä kesänä kuituhamppua puolen hehtaarin alalla. SPK ja Siira ovat mukana Itä-Suomen yliopiston ja Juankosken kaupungin vetämässä hankkeessa, jossa kehitetään monipuolista kuituhampun käyttöä.

Hampusta on perinteisesti tehty esimerkiksi köysiä. Kuitua voisi hyödyntää nykyisin myös esimerkiksi tekstiileissä, eristeissä ja luonnonkomposiittimateriaalina. Varren puumaisen keskiosan eli päistäreen voi jalostaa kuivikkeeksi ja rakennusmateriaaleiksi.

Paitsi lopputuotteena, hampusta on hyötyä myös pellolla. Se kuohkeuttaa maata ja on hyvä välikasvi perunalle.

"Nykyisin siemenperunan viljelijät kasvattavat perunaa ja ohraa vuoroviljelynä. Hamppu voi estää maaperän eroosiota", SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola kertoo.

Kuituhamppu kasvaa parhaimpina päivinä 5–10 senttimetriä päivässä.

"Voimakaskasvuinen hamppu torjuu ongelmarikkakasveja kuten valvattia ennaltaehkäisevästi. Sillä ei myöskään ole yhteisiä kasvitauteja perunan kanssa", Ilola jatkaa.

Hän näkee tyrnäväläisillä siemenperunantuottajilla mahdollisuuden ryhtyä tarvittaessa kuituhampun siementuottajiksi.

Juankosken kaupunki on hampunviljelystä kiinnostunut siksi, että alueella on puunjalostukseen erikoistunutta teollisuutta, jossa pystyttäisiin hyödyntämään myös hamppukuitua.

Elinkeinoasiamies Liisa Jokela toivoo, että kuitua jalostavat yritykset innostuisivat hampusta.

Jos kuituhampusta tosiaan on hyötyä vuorokasvina ja hampulle löytyy ostaja, Jyrki Siira aikoo ottaa kasvin viljelykiertoon.

"Jos hampusta ei ole hyötyä, sitten se ei kiinnosta. Myös korjuun täytyy onnistua."

Siiran kasvattama hamppu korjataan ensi keväänä. Juankoskella kokeillaan myös syyskorjuuta.