Jaettu lannoitus: hyvä vesistölle, kallis kukkarolle

Lannoite suursäkki venäläinen venäläistä lannoitetta Eero ja Seija Kolilan maitotila Kuva: Markku Vuorikari

Viljan typpilannoituksen jakaminen keväällä kylvön yhteydessä annettavaan sijoituslannoitukseen ja myöhemmin kasvukaudella annettavaan lisälannoitukseen ei ole kannattava, jos viljelijän tavoitteena on maksimoida peltolohkon taloudellinen tuotto.

Sen sijaan vesistön kannalta lannoituksen jakaminen on kaikissa tilanteissa eduksi.

Väite perustuu MTT:n tutkimuksessa kehitettyyn lannoituksen kannattavuutta mittaavaan laskentamallin.

Mallin avulla voidaan määritellä viljalohkolle optimaalisia lannoitusohjelmia sen mukaan, millaiset sääolosuhteet, viljan hinta, tuotantokustannukset ja tavoitellut ympäristövaikutukset ovat.

Jaetulla lannoituksella hehtaarisato kasvaa ja typen huuhtoumat vähenevät. Sen vuoksi jaettu lannoitus voi tutkijoiden mukaan olla hyvä vaihtoehto, jos viljelijä tahtoo ottaa typen huuhtoutumisriskin edes pienellä painolla viljelyssä huomioon.

Typpilannoituksen jakaminen kuitenkin kasvattaa viljelijälle aiheutuvia tuotantokustannuksia. Se syö jaetun lannoituksen hyödyt sellaisten viljelijöiden kannalta, jotka haluavat maksimoida peltolohkon taloudellisen tuoton.

Tutkimusta ovat olleet tekemässä MTT:stä Kari Hyytiäinen, Jarkko K. Niemi, Kauko Koikkalainen, Taru Palosuo ja Tapio Salo. Tutkimuksen tulokset olivat esillä eilen keskiviikkona Helsingin yliopiston Viikin kampuksella järjestetyssä maataloustieteen päivässä.