Maatilat omille kansalaisille Unkarissa
UNKARI
Pääministeri Viktor Orbán, 49, julisti Unkarin maatalousmaaksi tultuaan valtaan keväällä 2010. Nyt hän haluaa rajoittaa ulkomaalaisten maanosto-oikeutta pitääkseen maatilat omien kansalaisten käsissä.
Unkarin parlamentti on saanut käsittelyynsä lakiesityksen, jonka tarkoituksena on suojella pieniä ja keskisuuria maanomistajia ja viljelijöitä pankeilta ja keinottelijoilta.
Laki mitätöisi jo aiemmin ”epämääräisillä sopimuksilla” tehdyt maakaupat.
Käytännössä jo nyt esimerkiksi itävaltalaiset hallitsevat 5–10 prosenttia Unkarin maatalousmaasta.
He ovat tehneet bulvaanisopimuksia unkarilaisten maanomistajien kanssa. Maan omistaa unkarilainen ”olkihattu”, mutta käytännössä sitä viljelee ulkomaalainen viljelijä tai maatalousyritys.
Bulvaanisopimuksista tulisi laillisia, kun ulkomaalaisomistusta koskeva siirtymäaika päättyy keväällä 2014.
Unkarin hallituksen tavoitteena on saada uusi maalaki voimaan sitä ennen, mahdollisesti jo ensi vuoden alusta. Siihen ei ole estettä, sillä Orbánin hallituksella on kahden kolmasosan määräenemmistö maan parlamentissa.
Lakiesityksessä määritellään tarkkaan, kuka ja minkä verran voi omistaa maatalousmaata. Valtiolla on oikeus puuttua maakauppoihin ja tarvittaessa estää ne etuosto-oikeudellaan.
Unkarin viljelykelpoisesta maasta 90 prosenttia on yksityisomistuksessa. Yritysten osuus on peräti 41 prosenttia, sillä aiemmin valtion omistamat maatalousyhteisöt muutettiin 1990-luvun alussa yritysmuotoisiksi.
Orbán on esitellyt hallituksensa lakiesitystä värikkäin sanankääntein viljelijäväestölle ja korostanut, että Itävallassa on vastaavanalainen laki. Itävallassa on jonkinlaisia rajoituksia ulkomaalaisten maanostolle, tosin ne koskevat pääasiassa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, ja käytännöt vaihtelevat eri osavaltioiden välillä.
”Viljelymaata haluavat menkööt Itävaltaan ja ostakoot sitä sieltä, meiltä ei heru enää neliömetriäkään”, Orbán julisti äskettäin viljelijäyhdistyksen nuoriso-osastolle Ceglédissä.
Unkarin oppositio pitää poliittisena ”pluffina” retoriikkaa, jota pääministeri Orbán käyttää uudesta maalaista, poliittisena ”pluffina”. Ulkomaalaisomistuksen vastustaminen oli yksi Orbánin tärkeimmistä vaaliteemoista viime vaaleissa.
”Laki ei koske ulkomaalaisia, jotka viljelevät maata unkarilaisten kanssa omistamiensa yhteisyritysten kautta”, muistuttaa sosialistipuolueen kansanedustaja Zoltan Gogos.
EU:n uudet jäsenmaat saivat pitkät siirtymäajat rajoittaakseen maatalousmaan siirtymistä ulkomaalaisomistukseen. Unkarin siirtymäaika oli seitsemän vuotta ja se sai siihen vielä neljän vuoden jatkoajan. Puolan siirtymäaika on peräti 12 vuotta.
Unkari on yksi EU:n suurimmista viljan ja öljykasvien tuottajista. Maatalousmaa on pysynyt hyvin halpana ulkomaalaisomistusta koskevien rajoitusten ansiosta.
TUULA KOPONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
