MTK: Viljelijä maksaa tukivalmistelun puutteet
Kuva: Viestilehtien arkistoMTK suomii voimakkaasti edellistä hallitusta ympäristökorvauksen huonosta valmistelusta. Järjestö katsoo, että korvaukseen sitoutuneille viljelijöille annettiin katteettomia lupauksia ehdoista ja niistä maksettavista korvauksista.
Viljelijöiden keväällä tekemien sitoumusten vuoksi ympäristökorvaukseen varatut rahat loppuisivat jo ennen vuotta 2020.
Tämän välttämiseksi maa- ja metsätalousministeriö esittää 17. marraskuuta kokoontuvalle maaseudun kehittämisohjelman seurantaryhmälle, että viidessä lohkokohtaisessa toimenpiteessä korvattavaa osuutta rajoitettaisiin ensi vuodesta alkaen tuntuvasti.
Esimerkiksi kerääjäkasveista maksettaisiin jatkossa korvausta vain neljännekselle tilan ympäristökorvauskelpoisesta alasta, vaikka kerääjäkasveja olisi sitä suuremmalla alalla.
Kivuliaimmin leikkaukset kohdistuvat niihin viljelijöihin, jotka ovat tehneet toimenpiteitä varten merkittäviä investointeja.
”Viljelijä on todennäköisesti laskenut esimerkiksi piensiemenkylvölaitteen tai sijoittavan lietevaunun takaisinmaksuajan toimenpiteestä maksettavan korvauksen mukaan”, toteaa MTK:n maatalouslinjan tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Hänen mukaansa leikkaukset ovat niin merkittäviä, että viljelijöillä on oikeus niiden perusteella irtautua ympäristökorvauksesta.
Investointeja tehneitä viljelijöitä irtautumismahdollisuus ei tosin välttämättä lämmitä.
Ongelman perimmäinen syy on siinä, ettei suojavyöhykenurmien perustamiselle asetettu tilakohtaista enimmäismäärää.
”MTK vaati suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien osalta tiukempaa linjaa. Jos niitä olisi nyt vähemmän, näin massiiviseen operaatioon ei olisi ollut tarvetta”, Lappalainen sanoo.
”Koska suojavyöhykkeiden osuutta ei rajoitettu, ala voi olla jopa 100 prosenttia tilan ympäristökorvausalasta. Sellaisiakin tiloja on”, Lappalainen kertoo.
Itse ongelman ytimeen eli tänä vuonna perustettuihin suojavyöhykenurmiin ministeriön esitys ei vaikuta.
Viljelijöiden kannalta tilanne on erittäin epäoikeudenmukainen, Lappalainen korostaa.
”Ensin viljelijöiltä edellytetään ympäristötoimia. Kun niitä sitten tehdään, hallinto ei hoida omaa osuuttaan vaan irtautuu sovitusta. Ei tämä ainakaan lisää luottamusta hallintoa kohtaan. Tästä syystä MTK:n johtokunta vaati tiistaina ympäristöministeriön osallistumista ympäristökorvauksen rahoitukseen.”
Lappalaisen mukaan ympäristökorvaukseen suunnitellut leikkaukset eivät tulleet järjestölle yllätyksenä. Korvaukseen varattujen rahojen loppuminen oli hänen mukaansa nähtävissä jo keväällä, ennen tukihaun alkua.
”Toimme ongelmia esiin ja vaadimme, että ehdot pitää rajata tarkemmin. Maaliskuussa maa- ja metsätalousministeriö olisi voinut vielä tehdä alkuperäistä maaseutuohjelmaa korjaavat tai täsmentävät ehdot.”
Vaikka leikkausten tarve olikin nähtävissä jo keväällä, toimenpiteisiin sitoutumisen laajuus ja leikkauksen rajuus tuli MTK:lle yllätyksenä.
”Tavallaan tilanne kertoo maatilojen erittäin vaikeasta taloustilanteesta.”
Lappalainen myöntää, että järjestö on tietoinen riskeistä, jos ympäristökorvauksen rahoitusvajeeseen ei puututa.
”Kysymys on siitä, kuinka lujaa ajetaan päin seinää. Pahimmillaan leikkauksia jouduttaisiin puutteiden vuoksi tekemään muualta, esimerkiksi luonnonhaittakorvauksesta.”
Tällöin huonosta valmistelusta kärsivien joukko laajenisi entisestään. Luonnonhaittakorvauksen leikkaukset koskisivat myös niitä viljelijöitä, jotka eivät ole edes sitoutuneet ympäristökorvaukseen.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
