Tästäkö ratkaisu tuontilannoitteiden ongelmiin? Käymälävesien ravinteilla voitaisiin korvata noin 20 prosenttia lannoitteista

Nykyisin jätevedenpuhdistamoilta päätyy kiertoon vain murto-osa puhdistamoille päätyvästä typestä. Lisäksi nykyiset puhdistusmenetelmät saostavat fosforin muotoon, joka heikentää sen käyttökelpoisuutta kasveille. Kuva: Kari Salonen

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan jätevesien erottelu syntypaikoillaan tehostaisi ravinteiden talteenottoa. Samalla jätevesien käsittelyn ilmastovaikutukset pienenisivät.

Kotitalouksien käymälävesien ravinteilla voitaisiin korvata yli 20 prosenttia Suomessa käytetyistä mineraalifosforilannoitteista ja noin 15 prosenttia mineraalityppilannoitteista. Ravinteiden omavaraisuuden lisääminen olisi tärkeää, sillä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut lannoitteiden hintoja ja vaikeuttanut niiden saatavuutta.

”Jätevesissä piilee hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole enää varaa hukata”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Suvi Lehtoranta, joka väittelee aiheesta Helsingin yliopistossa 17. kesäkuuta.

Nykyisin jätevedenpuhdistamoilta päätyy kiertoon vain murto-osa puhdistamoille päätyvästä typestä. Lisäksi nykyiset puhdistusmenetelmät saostavat fosforin muotoon, joka heikentää sen käyttökelpoisuutta kasveille.

Kaupungeissa jätevesien erottelu mahdollistaisi vähintään kymmenkertaisen typen talteenoton nykyisistä määristä. Haja-asutusalueella jätevesien erottelu toisi vielä suuremman muutoksen: Typen talteenotto voisi olla yli 30 kertaa nykyistä tehokkaampaa.

Fosforinkin talteenotto voisi jätevesien erottelulla parantua haja-asutusalueilla 3–5-kertaiseksi nykyisestä. Kaupungeissa talteen otetun fosforin määrä ei huomattavasti muuttuisi, mutta fosfori saataisiin kiertoon kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa.

Kotitalouksien jätevesien syntypaikkaerottelu vähentäisi kaupunkialueiden jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutukset noin puoleen nykyisestä. Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyn ilmastovaikutukset pysyisivät nykytasolla.

Jos talteen otetuilla ravinteilla ja lietteestä tuotetulla energialla korvattaisiin mineraalilannoitteita ja fossiilisia polttoaineita, ilmastohyödyt olisivat vieläkin suuremmat.

Jätevesien syntypaikkaerottelu vähentäisi myös vesistöjen rehevöitymistä etenkin haja-asutusalueella. Ravinteiden varastoinnista ja hyödyntämisestä aiheutuvat happamoittavat päästöt voivat kuitenkin kasvaa. Happamoittavia päästöjä voitaisiin vähentää prosessoimalla talteen otetut ravinteet lannoitetuotteiksi.

Jätevesien syntypaikkaerottelu vähentäisi myös ravinteisiin esimerkiksi kaatopaikoilta ja teollisuudesta päätyviä haitta-aineita.

”Jätevesien ravinteiden maatalouskäyttö edellyttää, että ravinteet ovat turvallisia ympäristölle. Jätevesien syntypaikkaerottelu mahdollistaisi haitta-aineiden paremman hallinnan. Ravinteiden turvallinen maatalouskäyttö saattaa siitä huolimatta edellyttää talteen otettujen ravinteiden jatkoprosessointia”, Lehtoranta pohtii.

Jätevesien syntypaikkaerottelu vaatisi huomattavia muutoksia infrastruktuuriin. Monessa Euroopan maassa muutoksia on jo toteutettu.

Lue myös: Jätevesissä lilluu muutakin kuin kakkakikkareita – suomalaiskeksintö nappaa arvokkaat ravinteet lannoitteiksi