Ylämaankarja oli Huhtaloille luonteva valinta
Arto ja Kirsi Huhtalan tilan ylämaankarja esittäytyy kansalle ensi lauantaina. Kuvassa myös Edelweiss of Lakeus. Juha Harju Kuva: Viestilehtien arkistoJALASJÄRVI (MT)
Huomenna lauantaina 28 ylämaankarjatilaa eri puolilta Suomea avaa ovensa muutamaksi tunniksi kiinnostuneille.
Yksi avoimien ovien tiloista on Kirsi ja Arto Huhtalan Lakeuden Highland Jalasjärvellä Luopajärven kylässä.
Kirsi Huhtala arvioi, että hyvällä ilmalla tapahtuma saattaa houkutella tilalle jopa parisataa kiinnostunutta tutustumaan pitkäkarvaisiin highland- eli ylämaankarja-nautoihin ja niiden tuotantoon.
”Olemme järjestäneet vuosittain kevätkesällä grillikauden avajaiset, joten avoimien ovien tilaisuuksista on kokemusta ennestään.”
Arto Huhtala arvelee, että kesälomalla olevien koululaisten lisäksi tapahtuma houkuttelee tiloille myös ammattilaisviljelijöitä.
”Moni tuotantosuunnan vaihtoa pohtiva pääsee helposti tutustumaan lihakarjatuotantoon. Esimerkiksi täällä Pohjanmaalla on lähekkäin monta tapahtumaan osallistuvaa tilaa, joten halukkaat ehtivät hakemaan vahvistusta pohdinnoilleen vierailemalla useammalla tilalla yhden päivän aikana.”
Lakeuden Highlandin historia alkoi vuonna 2007. Kumpikin oli silloin töissä tilan ulkopuolella. Pariskunnan asuttamalla Arton kotitilalla oli luovuttu lypsykarjasta muutamia vuosia aiemmin. Tilakokonaisuuteen kuuluu myös Kirsin kotitila Virroilla.
Arton kotitilan päätuotantosuunnaksi oli tullut lypsykarjan jälkeen vilja, jonka ohella tuotettiin heinää hevostiloille.
”Meillä molemmilla on kotoamme lypsykarjatausta, joten oli luontevaa pohtia eri vaihtoehtoja jatkaa kotieläintuotantoa”, Kirsi Huhtala kertoo.
”Monenlaista mietittiin, mutta sitten Arto bongasi, että lähistöllä on myytävänä muutama highland.”
Siitä innostus ylämaankarjaan syttyi. Ensin Huhtalat ostivat viisi hiehoa ja seuraavana vuonna kymmenkunta lehmää, muutamia hiehoja ja siitossonneja.
Tällä hetkellä eläimiä on vajaa sata.
Jalasjärven tilan lisäksi osa eläimistä on Virroilla Kirsin kotitilalla. Kesäisin hiehot laiduntavat Ilmajoen Koskenkorvalla yhteistyötilan laitumella.
Säilörehua ei kuljeteta Virtain ja Jalasjärven välillä, vaan sitä tuotetaan kummallakin tilalla siellä pidettävien eläinten tarpeisiin.
”Vieroitetuille vasikoille vain muutaman kuukauden ajan annettavaa rahtimylläriseosta siirretään tilalta toiselle, mutta sitä kuluu ruokinnassa hyvin vähän”, Arto Huhtala lisää.
Ylämaankarjan ruokinnassa viljaa ei käytetä, koska sen ei ole todettu lisäävän kasvua. Lisäksi vilja vaikuttaa lihan laatuun.
Kirsi Huhtala kertoo, että monilla karjaihmisilläkin on yhä se käsitys, että ylämaankarja elää pelkällä pajulla. ”No ehkä elää, mutta ei kasva”, hän lisää.
Huhtalat ovat satsanneet vahvasti sekä laitumiin että säilörehun tuottamiseen. ”Meillä ruokinnan suunnittelu lähtee rehunteosta.”
Säilörehun tekoa ei ole ulkoistettu. ”Olemme laskeneet, ettei ulkoistaminen meidän tilalla kannata”, Arto toteaa.
Eriä tehdään useita erilaisia. Vaikka isolla koneketjulla yhden erän tekeminen veisi ehkä tunnin ja omana työnä kokonaisen työpäivän, itse tehden erät pysyvät parhaiten hallinnassa.
Eläimet teurastetaan 2,5–3-vuotiaina Ulvilassa tilateurastamolla, joka hoitaa lihan raakakypsytyksen, leikkuun, pakkauksen ja pakastuksen. Osa lihasta jalostetaan makkaroiksi Ilmajoen Makkaramestarien tehtaassa.
Tuotteet myydään suoramyyntinä omasta tilamyymälästä sekä ruokapiireille.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
