Hallitus ei aio helpottaa kausityövoiman ongelmia – kannustinloukku rankaisee lyhyistä työsuhteista

Kausityövimaa tarvitaan monilla maatiloilla esimerkiksi istutus- ja korjuutöihin. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kotamäki

Pellervon taloustutkimuksen Policy brief Nuoria yrittäjiä maatalousalalle – imago paremmaksi ja omistajanvaihdokset sujuvammiksi (Policy brief 03/2023, PTT) antaa suosituksia, miten nuorten yrittäjien kynnystä lähteä maatalousyrittäjäksi voidaan madaltaa. Yksi suosituksista koskee työvoiman saatavuuden helpottamista.

Erikseen suosituksessa nostetaan esille, että työvoiman saatavuus tulee turvata mahdollistamalla kausityövoiman saatavuus joustavasti ja keventämällä erityisesti ulkomaisen työvoiman saatavuuteen liittyviä lupakäytäntöjä. Erityisesti tulisi varmistaa ulkomaisen työvoiman täydennyskoulutus vastaamaan maatilayritysten tarpeita.

Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella kausityöntekijöiden saamiseksi töihin tulee lainsäädäntöä muuttaa enemmän tilapäisen suojelun mallin mukaiseksi. Tällöin kausityöntekijä voisi sujuvasti vaihtaa esimerkiksi marja- tai vihannestilalta karjatilalle töihin. Tämä lainsäädännön joustavoittaminen auttaisi työvoimapulaan kaikilla toimialoilla, ei pelkästään maataloudessa.

Lisäksi kausityöntekijöiden asioita on voitava hoitaa niin sanotun yhden luukun periaatteella. Nyt samoja asioita joudutaan raportoimaan usealle eri viranomaiselle.

Esimerkiksi työlupaa haettaessa olisi voitava samalla hakea verokorttia ja ulkomaalaisen sairaanhoito-oikeutta. Viranomaiset voisivat tehdä yhteistyötä myös siten, että palkkarekisterin tiedot olisivat heillä suoraan käytettävissä ilman erillistä ilmoitusta.

Työntekijöitä työllistävällä viljelijällä tulisi olla myös mahdollisuus antaa valtuutus katsoa tietoja.

Suurimpia yksittäisiä ongelmia liittyy henkilön tunnistautumiseen, jota ei voi tehdä sähköisesti vaan fyysisesti paikan päällä. Monet asiat perustuvat yhteiskunnassamme sähköiseen tunnistautumiseen, mikä tehdään lähes aina pankkitunnuksilla. Tämän seurauksena kausityöntekijä tunnistautuu käytännössä aina paikan päällä tai joutuu käyttämään asioinnissa paperista palvelua, olipa sitten kyseessä mikä tahansa palvelu. Tästä aiheutuu merkittävästi lisätyötä ja kustannuksia kaikille osapuolille.

Hallinnollista taakkaa keventäisi merkittävästi, mikäli henkilö kävisi kerran tunnistautumassa maahan tullessaan ja samalla alkaisi esimerkiksi verokorttiprosessi. Kun henkilö kerran käy tämän prosessin läpi, seuraavana vuonna asiointi olisi jo helppoa ja verokortti voisi tulla jopa automaattisesti tai sen muuttaminen olisi helppoa puhelimitse tai valtakirjalla.

Tunnistautumisen ”integraatiota” voisi rakentaa maistraatin tai poliisin tunnistautumisen kanssa. Kun henkilö on jommassakummassa tunnistettu, heille voisi automaattisesti laittaa hakuun niin sanotun nollaverokortin. Tätä voisi sen jälkeen muuttaa halutessaan.

Ongelmaksi muodostuu erityisesti kausityöluvalla työskentelevien tilanne, joilla on rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Tämä joudutaan hakemaan vuosittain uudelleen.

Suomessa on jo olemassa järjestelmä, joka mahdollistaa verokortin toimittamisen automaattisesti joka vuoden alussa. Tämän hyödyntämistä tulee selvittää myös rajoitetusti verovelvollisten osalta.

Palkan maksamiseen liittyy mahdollisuus pankkitilin avaamiseen. Hallinnollista taakkaa saataisiin vähennettyä sillä, että kausityöntekijöille mahdollistettaisiin pankkitunnusten ja -tilien saanti. Tämä helpottaisi muun muassa tunnistautumista.

Käteisen rahan käsittelyyn sisältyy runsaasti erilaisia riskejä ja on myös työlästä.

Kielen opiskelun kautta työ ja integraatio yhteiskuntaan sujuisivat nopeammin. Suomessa pitää pystyä parempaan ja kehittää matalan kynnyksen kielikoulutus jo työllistyneille.

Suurimpia haasteita kausityövoiman saatavuudessa on kannustinloukku, minkä seurauksena lyhytkestoista työtehtävää ei kannata ottaa vastaan. Näyttää valitettavasti myös siltä, että hallituksen toimet eivät tule kannustamaan tähän jatkossakaan.

Mikäli lyhyistä työsuhteista ei rangaistaisi niin voimakkaasti, motivoisi se ihmisiä ottamaan töitä vastaan. Johtuen toimialan kausiluonteisuudesta, kärsii maa- ja puutarhatalous tästä kannustinloukusta pahiten.

Suomessa kehittämisen vakavana ongelmana on ollut tunnetusti hallinnon siiloutuneisuus. Kuten edellä todetusta voidaan päätellä, koskettavat viljelijöiden kohtaamat ongelmat monia eri hallinnonaloja, jolloin on riski, että heille tärkeää asiaa ei valtionhallinnossa hoida kukaan

Näistä kaikista kysyttiin vastuuministeri Arto Satoselta, miten hallitus aikoo helpottaa kausityövoimaan liittyvää hallinnollista taakkaa. Vastauksessa sivuttiin aihetta monin tavoin, mutta selkeät konkreettiset toimet jäivät puuttumaan.

Vesa Kallio

kansanedustaja (kesk.)