Kasvukausikatsaus: Videovierailu omenatarhassa – kukat myöhässä koko maassa

Omenapuiden kukinta on Espoossa kymmenen päivää viime kevättä myöhässä, kertoo Rikard Korkman. Hän on Suomen ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n toiminnanjohtaja. 

Mitä pidemmällä puut ovat kehityksessä, sitä herkempiä ne ovat kylmälle.

Toukokuun viileät säät ovat viivästyttäneet marjapensaiden ja omenapuiden kukintaa.

Tutkimusprofessori Saila Karhu Luonnonvarakeskus Lukesta kertoo, että Lounais-Suomesta katsottuna tavanomaista aikataulua ollaan jäljessä viikosta kymmeneen päivään.

”Pakkasvaurioita ei päällisin puolin näyttäisi olevan, mutta niistä ei voida sanoa varmasti ennen kuin kukat aukeavat”, Karhu kertoo.

Kukinnan myöhästyminen ei välttämättä ole huono asia. Karhu arvioi, että tänä vuonna pölyttäjät ja kukinta voisivat olla hyvin samassa tahdissa.

Paju tarjoaa kukillaan pölyttäjille tärkeää kevätruokaa. Sen sijaan voikukat kannattaa tarhoista niittää pois, sillä ne kilpailevat pölyttäjistä hyötykasvien kanssa.

Korkmanin omenapuihin Espoossa on tehty ikkunaleikkaus. 

Omenanviljelijä Rikard Korkman aikoo seuraavaksi tarttua juuri voikukkien niittoon Espoon tarhassaan. Se ajoitetaan iltaan mehiläisten säästämiseksi. Omenapuiden kukinta on juuri alkamassa, kymmenen päivää viime kevättä myöhässä.

Talvivaurioita on tullut jonkin verran myöhäisiin lajikkeisiin, jotka eivät ehkä ehtineet talvilepoon tarpeeksi aikaisin. Viime syksy viileni nopeasti, Korkman kertoo.

Puiden kastelu aloitetaan kukinnan alkaessa. Korkman kaipaisi kuivan ja viileän sijaan lämmintä ja kosteaa.

Taas on luvattu aika kylmiä öitä. Mitä pidemmällä puut ovat kehityksessä, sitä herkempiä ne ovat kylmälle.

Alueittainen vaihtelu kylvöjen edistymisessä on suurta, kertoi vilja-alan yhtenstyöryhmä keskiviikkona. 

Luken tutkija Anu Räty Sotkamosta kertoo, että Pohjois-Suomessa kasvukausi näyttäisi olevan noin kaksi, jopa kolme viikkoa myöhässä.

”Omenapuut sekä marjapensaat ovat vasta avanneet silmunsa, herukat noin viikko sitten”, Räty kuvailee.

Härkäpavun taimia Lohjan Oinolan kylässä maanantaina. 

Kevään kylvöt ovat viimeistelyä vaille valmiit suuressa osassa maata, kertoo vilja-alan yhteistyöryhmän asiantuntijaraati (VYR).

Kylvämättä on vielä erityiskasveja, kuten kuminaa. Säät ovat kevään edetessä parantuneet, ja lämpö onkin nopeuttanut oraiden kasvua.

Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä on menneellä viikolla kylvetty viimeisiä peltoja.

Kosteutta löytyy vielä maaperästä, mutta vettä tarvitaan nyt kipeästi.

Vettä janotaan myös Varsinais-Suomessa, jossa sää on niin ikään suosinut kevät­töiden loppuun saattamista. Kymenlaaksossa syysviljojen ja nurmien ruiskutukset ovat alkaneet.

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueilla käytännössä kaikki viljat on kylvetty. Alueittainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Menee lähes kaksi viikkoa ennen kuin koko maakunnan kylvöt ovat valmiit.

Satakunnassa kasvustojen orastuminen on ollut tasaista, tosin oraat ovat paikoitellen melko vaaleita. Tähän syynä voi olla aikaisempi kylmyys tai vallitseva kuivuus.

Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa työt etenivät menneellä viikolla reippaasti. Ylä-Savossa, missä on Pohjois-Savon suurin peltoala, touot ovat vielä eniten kesken. Epätasainen maiden kuivuminen on hidastanut myös kylvöjä. Kasvukausi on selvästi jäljessä tavanomaisesta.

Pohjois-Pohjanmaalla nurmet on lannoitettu ja kynnöt ovat käynnissä. Kolea sää hidastaa kuivumista ja kylvöjä. Kolmea rehusatoa tuskin saadaan tänä vuonna.

Kainuun eteläosissa kylvöistä on saatu tehtyä vajaa kolmannes, Lapissa puolestaan vasta aloitellaan .