AB-alueen nautapalkkioon miljoonan euron korotus – lypsylehmien ja emolehmien palkkioita ei eriytetä
AB-alueen lehmäpalkkion rahoitusta lisätään hieman, mutta ministeriö ei suunnittele lypsylehmien ja emolehmien palkkioiden eriyttämistä. Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa on uutiseen pettynyt.Tampere
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen toi Tampereella kokoontuvalle MTK:n maitovaltuuskunnalle ministeriön terveiset. Kuva: Piia LehojärviAB-alueen lehmäpalkkion rahoitusta lisätään vuodelle 2025 miljoonalla eurolla. Tällaisia terveisiä toi Tampereella kokoontuvalle MTK:n maitovaltuuskunnalle maa- ja metsätalousministeriön kansiapäällikkö Pekka Pesonen.
Sen sijaan maitovaltuuskunnan toivomaa lypsylehmien ja emolehmien palkkioiden eriyttämistä ministeriö ei suunnittele.
”Säilytämme yhdistämisestä ja yksinkertaistamisesta saatavat hyödyt.”
”Ehdotettu lisäys sisältyy myös rahoitusraamiin, mikä on tärkeää nykyisen valtiontalouden rahoituskriisin hoitamisessa. Joustovara on tällä lisäyksellä käytetty.”
Käytännössä ministeriö esittää EU:n rahoittaman pohjoisen sonnipalkkion pienentämistä ja sen korvaamista kansallisella tuella. Tuotantoon sidotun EU-tuen määrä ei näin ollen kasva.
”Ehdotus edellyttää jatkovalmistelua hallinnossa ja komissiossa. Teknisesti prosessi on monimutkainen”, Pesonen kommentoi.
Muutos varmistuu kesän jälkeen, kun pystytään ottamaan huomioon myös muun muassa nykyiseen cap-strategiaan mahdollisesti tulevat muutokset.
Tavoitteena on korotus vuoden 2025 alusta. Korotuksen jälkeen kokonaisrahoitus AB-alueen naudoille on 42,9 miljoonaa euroa.
”Tilannetta seurataan, myös tuen jakautumista lypsy- ja emolehmien välillä koko tämän prosessin aikana”, Pesonen toteaa.
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa on pettynyt tukitasoon.
”Ei se ole sitä tasoa mitä on toivottu. Tulemme seuraamaan asiaa, mutta pelko on, että se tukitaso, joka meille kuuluu, ei tule toteutumaan.”
Uuden cap-tukikauden valmistelu on käynnissä komissiossa ja jäsenmaissa, Pesonen kertoo. Vuonna 2025 odotetaan komission esitystä uudesta capista.
”Tuleeko aikataulu pysymään, se on toinen juttu”, hän huomauttaa. Ruokaturva tulee joka tapauksessa olemaan Pesosen mukaan enemmän keskustelussa. Lähikuukausina nähdään, kuinka paljon green dealin kestävyysperiaatteita käytetään.
Capin rinnalla keskustelua käydään Ukrainan mahdollisesta EU-jäsenyydestä.
”Meidän on varauduttava siihen, että rahoitusmuutokset tulevat etupainotteisesti. Ukrainan jälleenrakentamiseen varaudutaan jo ennen maan EU-jäsenyyttä.”
Pesosen mukaan rahoitus päätetään ensin ja vasta sen jälkeen capin linjat, mikä ei välttämättä ole maatalouden kannalta paras ratkaisu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
