Joku tuhosi lähes 20 rehupaalia ylöjärveläisellä tilalla: "Kyllähän se harmittaa"

Syylliseksi ikävään tekoon tilan emäntä Sanna Tahlo epäilee lapsia. Hän kuitenkin korostaa, ettei voi olla varma, mikä tai mitkä paalit on tuhonnut. Kuva: Sanna Tahlo

Ylöjärveläisellä Tahlon maatilalla joku on tuhonnut lähes 20 rehupaalia. Yhteensä tuhottuja paaleja on löytynyt 18 kappaletta.

Tilan emäntä Sanna Tahlo kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että tuhotut paalit olivat viime vuodelta. Ne olivat säilössä sellaisella pellolla, jonka ohi he eivät juurikaan kulje. Sen vuoksi paalien tuhoaminen huomattiin vasta aivan hiljattain. Emännän mukaan paalit on tuhottu kevään tai kesän aikana.

Jokainen 18 paalista oli viilletty rikki. Hän epäilee, että tähän oli käytetty paalien päälle jätettyjä murskeen palasia.

Syylliseksi ikävään tekoon Tahlo epäilee lapsia. Hän kuitenkin korostaa, ettei voi olla varma, mikä tai mitkä paalit on tuhonnut.

"Ne ovat olleet siellä neljästä viiteen kuukautta niin, että niitä ei ole käyty katsomassa", Tahlo sanoo.

Syyllisen selvittämistä vaikeuttaa myös muun muassa se, ettei paikalla ole enää tuhotyöstä mitään muita jälkiä kuin paalien päälle jääneet kivet.

"Mielestäni ne viillot, joita paaleihin oli tehty, näyttivät siltä, että ne oli tehty noilla terävillä kivillä. Tästä nyt vain lähti ajatus, että ne voisivat olla lasten tekosia, kun tietää mitä kaiken maailman kepposia lapset tekevät", neljän lapsen äiti pohtii.

Tahlon mielestä kaikki lapset eivät välttämättä tiedä, mitä paalien viiltely niille aiheuttaa. Niinpä hän toivoisikin, että lasten vanhemmat kertoisivat jälkikasvulleen, että paalit menevät pilalle, jos niihin tulee reikiä. Hän toivoo myös. että vanhemmat varoittaisivat, ettei kasattujen paalien päällä kannata kiipeillä.

"Se on oikeasti vaarallistakin siellä leikkiä, vaikka ne näyttäisivät hyvältä ja tasaiselta kasalta", hän muistuttaa.

Aiemmin Tahlon tilalla paaleja ovat hajottaneet linnut sekä jänikset. Koskaan paaleja ei kuitenkaan ole löytynyt tuhottuna näin montaa.

Tilalla kuluu rehupaaleja keskimäärin 300-400 vuodessa. Näin ollen 18 paalin tuhoutuminen ei ole kuitenkaan tilalle mikään kovin suuri menetys.

"Kyllähän se sinänsä harmittaa, mutta sitten taas on kiitollinen, että meillä kuitenkin on eläimille riittävästi evästä, vaikka nuo nyt menivät", Tahlo kuvaa tuntemuksiaan.

Tahlon tilalla on hieman yli 50 ylämaankarjanautaa.

MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala sanoo, että silloin kun paaliin tulee reikä, rehu alkaa pilaantua ilman kanssa kosketuksiin pääsevältä alueelta. Jos paaliin tulee useampi reikä, koko paali pilaantuu helposti.

Suojala muistuttaa, että yksittäisen paaliin tulevan reiän voi paikata esimerkiksi ilmastointiteipillä. Se kuitenkin edellyttää, että reiät huomataan ajoissa, ja toisaalta paikkaaminen saattaa olla käytännössä hankalaa.

Jos paali ehtii olla rikkinäisenä säiden armoilla useamman kuukauden, menee se Suojalan arvion mukaan lähes kokonaan pilalle. Asiantuntijaeläinlääkäri ei kuitenkaan lähde antamaan mitään nyrkkisääntöä ajasta, jonka jälkeen rikkinäinen paali on vielä käyttökelpoinen. Paalin kuntoon vaikuttaa esimerkiksi se, millainen sää on ollut.

"Kyllähän sen tietää jokainen, ettei pilaantunutta rehua tule syöttää eläimille", Suojala sanoo.