Pohjois-Savon rehusato menetettiin paikoin kokonaan valkoposkihanhille – alueellinen riistaneuvosto vaatii toimia

Tuhatpäisistä pelloilla laiduntavista hanhiparvista on tullut arkipäivää myös Pohjois-Savossa. Kuva: Markku Vuorikari

Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto on huolissaan alueen kasvaneista valkoposkihanhimääristä ja niiden aiheuttamista viljelyvahingoista hanhien muuttoaikana.

Valkoposkihanhien muuttoreitti on muuttunut ilmaston lämmetessä ja hanhikannan kasvaessa.

Tuhatpäisistä pelloilla laiduntavista hanhiparvista on tullut arkipäivää myös Pohjois-Savossa. Tänäkin keväänä valkoposkihanhiparvet viipyivät pohjoissavolaisilla pelloilla suotuisia tuulia odotellen.

Hanhien viipyily johti riistaneuvoston mukaan siihen, että ensimmäinen rehusato menetettiin paikoin kokonaan. Syysviljojen viljely keskeisellä muuttoreitillä on jo käytännössä mahdotonta.

Alueellinen riistaneuvosto muistuttaa tiedotteessa, että viljelijän saamien korvausten tulee kattaa todelliset taloudelliset vahingot.

Riistaneuvosto vaatii, että valkoposkihanhi siirretään luontodirektiivin II-liitteeseen, jotta vahinkokehitykseen voidaan puuttua syysaikaisella metsästyksellä.

Valkoposkihanhi on Euroopan runsaslukuisin hanhi ja sen kanta kasvaa edelleen.

Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvoston mukaan nykyinen noin 1,5 miljoonan hanhen kanta on vähintään kaksinkertainen kannalle määritettyyn suotuisaan suojeluntasoon nähden.

Kannan kasvun hillitseminen vaatii suunnitelmallista metsästystä koko muuttoreitin alueella, myös Suomessa.