Maataloustuet mietityttävät: Onko oikein, että pelloista voi saada samat tuet tekemällä työtä vuorotta tai lähes laittamatta tikkua ristiin?

Anne Kalmarin järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin tukijärjestelmän oikeudenmukaisuutta. Kuva: Sirpa Jyske

Maataloustukijärjestelmän oikeuden- tai epäoikeudenmukaisuus sai kovaa kyytiä keskustelutilaisuudessa, jonka kansanedustaja Anne Kalmari järjesti eduskunnassa keskiviikkona.

Varsikin tukien yläikärajan ja sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen ovat kuohuttaneet. Ne puhuttivat myös keskiviikkona.

Keski-Suomen ely-keskuksen tarkastaja Taina Pietiläinen esitti esimerkkilaskelman kahden erilaisen tilan tuista.

Toista pitää 38-vuotias maidontuottajapariskunta. Viljelyssä on 99 hehtaaria, joista suurimmalla osalla tuotetaan tehokkaasti nurmea, lopulla viljaa omille eläimille.

Kaikki työt tehdään kaksin, ja niitä riittää.

Tila käyttää paljon tuotantopanoksia, muun muassa lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Koneistukseen panostetaan.

Tuotantorakennuksiinkin on investoitu; sitä vaatii jo hyvinvointikorvaukseen kuuluminenkin.

Vertailun toinen tila on 68-vuotiaan viljelijän kasvinviljelytila. Sen 99 hehtaarilla kasvaa suojavyöhykenurmea, luonnonhoitopeltoa ja viherkesantoa. Neljännes alasta on nurmea, jota ei korjata joka vuosi.

Tila ei käytä kasvinsuojeluaineita, lannoitteita tai muita tuotantopanoksia. Naapuri käy vuosittain korjaamassa muutaman paalin suojavyöhykkeiltä.

Kun maidon tuotantotuki jätetään laskelmasta pois, tilat saavat tukea lähes saman verran: maitotila 58 000 euroa vuodessa ja kasvitila 53 000 euroa vuodessa.

Pietiläisen mielestä tilanne ei tunnu reilulta, kun miettii esimerkiksi tilojen työmäärää ja niiden panosta Suomen elintarvikeomavaraisuuden eteen.

MTK:n maaseutunuorten puheenjohtaja Seppo Korpi totesi, että ikärajojen ja sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen sekä suojavyöhykkeiden ja muun "hömppäheinän" suosiminen ovat vieneet laajennusmahdollisuudet monelta nuorelta.

Samaa kertoo Kalmarin jokin aika sitten saama puhelu.

Kyse on maitotilasta, jossa vähän aikaa sitten tehtiin sukupolvenvaihdos, Kalmari kertoi. Lehmiä on robotillinen, omaa peltoa 50 hehtaaria ja muiden omistamaa 40 hehtaaria.

Yrittäjillä olisi halua laajentaa ja hankkia toinen robotti, mutta se näyttää mahdottomalta.

Laajennus vaatisi lisää lannanlevitysalaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että omien peltojen lisänä viljelyssä oleva 40 hehtaariakin on liukumassa pois. "Se on käytössä lyhyillä vuokrasopimuksilla tai niin, että omistaja nostaa tuet ja yrittäjät hoitavat pellon", Kalmari kertoi.

"Nyt nähdään 80-vuotiaita viljelyn aloittajia sekä sukupolvenvaihdoksia, joissa viljelijällä on työ ja asunto aivan muualla eikä ajatustakaan muuttaa tilalle tai viljellä jotain tehokkaasti", Kalmari sanoi.