EU:n nurmipäätös kääntyi itseään vastaan
EU haluaa ylläpitää ympäristölle hyödyllisten nurmien alaa. Liian tiukaksi koetut tukiehdot saivat kuitenkin suomalaisviljelijät kyntämään vanhoja nurmilohkoja.
Pysyvien nurmien ala lähes puolittui viime vuodesta. Kuva: Pasi LeinoEU:n tuomioistuimen viimesyksyinen päätös pysyvien nurmien säilyttämisestä oli karhunpalvelus vesistöille ja ilmastolle, toteaa professori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta.
"Kaikkein huonoin vaihtoehto on, että lohkot ovat talven yli kynnöksellä."
Viime talven ja kevään aikana Suomessa muutettiin viljalle tai valkuaiskasveille 80 000 hehtaaria sellaista peltoa, joka oli vielä viime vuonna nurmella. Viljelijät pelkäsivät, että lohkoille tulee tänä vuonna merkintä pysyvästä nurmesta.
Pysyviksi nurmiksi muuttuu tänä vuonna noin 120 000 hehtaaria peltoa, Maaseutuvirasto arvioi.
"Niin ravinnehuuhtouman kuin kasvihuonepäästöjen kannalta on oleellista pyrkiä säilyttämään pitkäaikaiset nurmet nykyisessä käytössään. Ilmastonmuutoksen vuoksi me emme voi jatkossa paljon käännellä nurmia", Tiilikkala korostaa.
Pysyvä nurmi on yksi EU:n viherryttämistuen toimenpiteistä.
Tuomioistuimen päätöksen mukaan pysyvän nurmeksi tulkitaan lohko, jonka viljelykierrossa ei ole muuta kasvia kuin nurmea.
Muokattu 13.11. klo 13.10: Poistettu virheellinen maininta siitä, että tuki edellyttäisi pysyvien nurmien alaa vastaavan nurmialan säilyttämistä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
