Kirjanpidon ulkoistaminen antoi Ahti Pussiselle mahdollisuuden keskittyä robottinavetan rakentamiseen vuonna 2011. Osakeyhtiön kirjanpito vaatii paljon ammattitaitoa, ja yhteistyö Pro Agrian kansssa on sen osalta sujunut hyvin.
Näin kajaanilainen maitotila siirtyi osakeyhtiöksi – se kannattaa, kun tila takoo tulosta
Osakeyhtiön kirjanpito vaatii sitoutumista ja ammattitaitoa. Sähköinen taloushallinto nopeuttaa ja helpottaa toimintaa.
Merja ja Ahti Pussinen tuottavat maitoa Kajaanin Vuolijoella. Rauharannan tila yhtiöitettiin vuonna 2017. Kuva: Miska Puumala”Siirtyminen yhtiömuotoon tapahtui lopulta yllättävän helposti, vaikka kaikkea siinä piti touhuta. Tilan tietoja tarkisteltiin monesta kymmenestä eri rekisteristä, ja oli koneiden ja muiden kattelemisessakin melkoinen savotta”, kajaanilainen Ahti Pussinen kertoo.
Hän on Rauharannan Tila Oy:n toinen osakas. Maatilan yhtiöittämisestä tuli ajankohtaista, kun tila investoi ja menestyi. Tilalla on nyt 210 lypsävää.
”Merkittävin syy yhtiöittämiseen oli verotus.”
Pro Agrian Itä-Suomen taloushallinnon asiantuntija Tuija Heikkinen kertoo, että se on maatilojen yhtiöittämisen yleisin syy. Heikkinen on hoitanut Rauharannan tilan kirjanpidon jo ennen vuoden 2017 yhtiöittämistä.
”Kun toiminta kasvaa ja muuttuu kannattavammaksi ja samalla kasvaa myös tilan tulos, osakeyhtiötä kannattaa miettiä vaihtoehtona perusmaatilalle. Osakeyhtiöiden tuloveroprosentti on 20.”
Myös riskienhallinta on osakeyhtiössä helpompaa.
”Kun tila investoi voimakkaasti, velkojen määrä on suuri. Kun osakeyhtiö kantaa velat, ei yrittäjä joudu itse vastaamaan niistä esimerkiksi asunnollaan, autollaan tai muulla yksityisomaisuudellaan”, Heikkinen kertoo.
Toisin sanoen konkurssi ei ole niin suuri riski, kun osakeyhtiö vastaa veloista viljelijän sijaan.
Rauharannan tilalle rakennettiin robottinavetta vuonna 2011. Silloin kirjanpidon ulkoistaminen tuli ajankohtaiseksi kiireisen rakennushankkeen vuoksi.
Maatilan ja osakeyhtiön kirjanpidot ovat hyvin erilaisia. Maatila ei ole kirjanpitovelvollinen vaan muistiinpanovelvollinen. Se tarkoittaa tulojen ja menojen kirjaamista ylös. Ne kirjataan maksuperusteisesti sille kuulle, jolloin lasku on maksettu tai maitotili saatu.
Osakeyhtiö sen sijaan on kirjanpitovelvollinen.
”Osakeyhtiömuotoisessa maatilassa kirjanpito ja virallinen tilinpäätös tehdään suoriteperusteella kuten aina osakeyhtiöissä”, Heikkinen kertoo.
”Jos puhutaan esimerkiksi maitotilistä, perinteisellä maatilalle se merkitään sille kuulle, jolloin maksu maidosta on saatu. Osakeyhtiömuotoisessa maatilassa summa taas merkitään kuulle, jolloin maito on tuotettu.”
Huolimatta kirjanpidon ja tilinpäätöksen suoriteperusteisuudesta osakeyhtiön veroilmoitus on tehtävä maksuperusteisesti maatalouden tuloverolain mukaan. Veroilmoitusta varten suoriteperusteinen tuloslaskelma joudutaan muuttamaan maksuperusteiseksi.
”Osakeyhtiön kirjanpito vaatii paljon osaamista. Jos taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa, liikevaihto on yli 200 000 euroa tai yhtiöllä on kolme työntekijää tai useampi näistä ehdoista täyttyy, edellytetään yhtiöltä myös tilintarkastusta”, Heikkinen kertoo.
”Siksi tilalle on yhtiöittämisen yhteydessä yleensä hankittava kirjanpitäjä ja tilintarkastaja.”
Rauharannan tila on siirtynyt sähköiseen taloushallintoon.
”Pidän sitä paljon kätevämpänä kuin mappikirjanpitoa. Myös Rauharannan tila lähti siihen mukaan hyvin niin, että järjestelmä toimii optimaalisesti pilvipalvelun varassa”, Heikkinen kertoo.
”Kun kaikki laskut tulevat sähköiseen järjestelmään, tositteet ja kirjanpito pystyvät paremmin ajan tasalla. Tositteita ei tarvitse odotella eikä siirrellä paikasta toiseen.”
Kun tilan rahatilanne on koko ajan tarkasti tiedossa, on toimintaa helppo suunnitella. Esimerkiksi alv-palautukset saadaan maksatettua entistä nopeammin, jolloin tilan kassatilanne pysyy parempana.
Osakeyhtiön perustaminen vaatii paljon pohtimista, suunnittelua ja viranomaispäätöksiä. Siksi se on ainakin vuoden projekti, Heikkinen arvioi.
”Sukupolvenvaihdoksissa on tapauskohtaisesti mietittävä ja laskettava, mikä aika yhtiöittämiselle on paras, ennenkö sukupolvenvaihdosta vai sen jälkeen. Joissakin tapauksissa sukupolvenvaihdos voi olla osakeyhtiömuotoisella tilalla jopa helpompi kuin perinteisellä maatilalla.”
Verotus on yksi yhtiöittämisen peruste. Jos tilan verotettava tulo on pieni ja veroprosentti jää alle 20 prosentin, yhtiöittäminen ei ole järkevää.
”Toisaalta jos tila tuottaa hyvin mutta tuloa on jakamassa useampi henkilö, silloinkin verotukselliset seikat puoltavat tilan pitämistä perusmaatilana”, Heikkinen huomauttaa.
”Maatilan, jota ei kiinnosta kasvaminen tai laajentaminen, voi olla hyvä syy jatkaa perinteisellä tavalla.”
Kun yhtiöittämistä suunnitellaan, tulee ajankohtaiseksi sopivan tilikauden valinta. Se voi olla kalenterivuosi mutta alkaa myös mistä tahansa muusta ajankohdasta.
”Vuoden tulos voidaan jakaa kahteen osaan, kun perustetaan yhtiö keskellä vuotta. Jos loppuvuoden tukipotti halutaan yhtiön käyttöön, osakeyhtiö kannattaa perustaa syksyllä”, Heikkinen kuvailee.
”Jokaisen yrityksen kohdalla kannattaa miettiä ajankohta erikseen asiantuntijan kanssa.”
Yhtiöittämistä varten tilan omaisuus on ensin selvitettävä, ja yhtiölle kannattaa hakea verottajalta ennakkoratkaisu yhtiöittämisestä. Rekisteröimisessä ja muissa viranomaispäätöksissä voi kulua aikaa. Yhtiön rekisteröimisen jälkeen on huolehdittava tilan laskujen, sopimusten ja vakuutusten siirrosta yhtiön nimiin.
On myös huomattava, että osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä eikä toimi samalla tavalla kuin yksityinen maatila.
”Tämä voi olla vaikea sisäistää, jos viljelijä on tottunut käyttämään maatilan rahoja esimerkiksi yksityistalouden investointien rahoittamiseen. Osakeyhtiön tililtä rahaa ei voi käyttää yksityismenoihin eikä tehdä yksityisottoja ilman veroseuraamuksia, vaan varat ovat yhtiön varoja.”
Lisäksi viljelijää sitovat yhtiön lisähallinto ja sen kulut.
”Osakeyhtiöprosessi on pitkä, joten ajatukseen ja malliin on aikaa sopeutua”, Heikkinen pohtii. ”Yhtiössä raha-asiat ovat selkeämpiä, joten se voi helpottaa osakkaiden yhteistyötä ja päätöksentekoa.”
Osakkaat voivat saada osinkoa tai palkkaa, ja yhteiset päätökset tehdään yhtiökokouksessa ja hallituksen kokouksissa.
Osakeyhtiömuotoisissa maatiloissa on yleensä osakkaina perheen jäseniä, mutta niitä voidaan perustaa myös esimerkiksi naapureiden yhteisyrityksiksi.
”Silloin esimerkiksi konehankinnat ja muut voidaan jakaa useamman tilan kesken”, Heikkinen kuvailee.
Luonteva ja ammattitaitoinen yhteistyö on tärkeää myös tilallisille ja kirjanpitäjälle.
Pussisella ei ole ollut Pro Agrian palvelusta moitittavaa. ”Tyytyväisiä ollaan oltu.”
Heikkiselle yhteistyö innostuneiden ja vastuuntuntoisten osakkaiden kanssa on ollut mielekästä.
”Tilan kanssa on kiva tehdä töitä, kun kirjanpidon tiedot saa nopeasti ja asiat hoituvat hyvin. On hienoa seurata, kun asiakas menestyy ja suunnitelmat ja investoinnit tuottavat tulosta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
