Maaliskuussa tehtiin suomalaisen eläinjalostuksen historiaa: Ensimmäiset suomenlampaan alkiot säilöttiin geenipankkiin

Suomalaiset lammasrodut ovat erityisen hedelmällisiä, eivätkä nelos- tai viitoskaritsat ole niillä harvinaisia, kuten muilla lammasroduilla. Kuva: Lari Lievonen

Suomalaisten lampaan alkuperäisrotujen säilyminen on lammastilojen sekä elävän geenipankkikatraan ja pässien pakastesperman varassa. Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisessa geenivaraohjelmassa on kuitenkin maininta myös alkiopankista, joka on tänä keväänä saatu alulle. Samalla tehtiin suomalaisen eläinjalostuksen historiaa.

Nestemäiseen typpeen on pakastettuna nyt seitsemän suomenlampaan alkiota. Ne ovat ensimmäiset suomalaisessa laboratoriossa tuotetut lampaan alkiot.

"Pitkä kokemus nautojen alkioista on auttanut meitä. Saimme kaikista luovuttajaeläimistä alkioita pakastukseen", johtava tutkija Jaana Peippo Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

Hänen mukaansa lampaan haastavuus nautaan verrattuna on, että lisääntymisjakso painottuu syksyyn. Muulloin elinkelpoisten alkioiden tuottaminen on hankalampaa.

"Nähtäväksi jää, onko näin myös hedelmällisellä suomenlampaalla", Peippo sanoo.

Geenipankkiin talletettavien alkioiden tuottamiseen etsitään parhaillaan yhteistyötiloja läheltä Luken Jokioisten toimipaikkaa.

Munasolut kerätään teuraaksi menevistä terveistä uuhista, jotka ovat suvuiltaan ja jalostuksellisesti arvokkaita. Geenipankkiin halutaan suomenlampaan kaikkia värejä sekä ahvenanmaanlampaita ja kainuunharmaksia.

"Etenkin harvinaisia sukuja", tutkimusprofessori Juha Kantanen tarkentaa.

Munasolut hedelmöitetään laboratoriossa geenipankkiin pakastetulla pässinspermalla. Näin luodaan pankkiin mahdollisimman sopivia harvinaisia yhdistelmiä.

Geenipankin lisäksi alkioita voidaan tulevaisuudessa ehkä hyödyntää jalostuksessa. Toistaiseksi se on hankalaa, koska lampaiden alkionsiirtoja tehdään vain kirurgisesti. Lehmillä kirurgiaa ei tarvita.

"Alkionsiirtoihin tarvitaan uusia menetelmiä. Kirurginen tapa ei ole eläimen hyvinvoinnin kannalta hyvä, ja lisäksi se on kallis", Kantanen sanoo.

Suomi on mukana myös kansainvälisessä projektissa, jossa kootaan eri maista lampaiden lantanäytteitä tutkittavaksi. Niistä selvitetään muun muassa mikrobilajistoa, joka on yhteydessä eläimen metaanipäästöihin. Tutkimuksen avulla voitaisiin vertailla eri rotuja myös terveyden ja rehujen hyväksikäytön suhteen.

"Tietojen avulla voidaan kehittää lampaiden tuotanto-ominaisuuksia", sanoo Juha Kantanen.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila hidastaa tutkimusta, koska hanketta koordinoiva kiinalainen professori Meng-Hua Li ei ole päässyt noutamaan papananäytteitä Suomesta.