Mikkelin Maamiesseurasta lähdettiin katsomaan suorakylvökoneita Helsinkiin

Mikkelin Pohjoisen Maamiesseuran Heikki Torniainen (vas.), Reijo Romo ja Matti Paajanen tutustuivat suorakylvökoneeseen.  Kuva: Jarno Mela

Kolme miestä tutkii innokkaasti suorakylvökonetta mutta eivät kerro, onko tämä juuri se, josta mahdollisesti tehdään kaupat vai viekö voiton toisen valmistajan kone.

Konetta syynäävät Matti Paajanen, Reijo Romo ja Heikki Torniainen kuuluvat Mikkelin Pohjoiseen Maamiesseuraan. Kaikki ovat edelleen viljelijöitä, vaikka omien sanojensa mukaan ”ehtoopuolella”.

Suorakylvökone kiinnostaa, koska Maamiesseuralle pitäisi hankkia uusi. Seura vuokraa jäsenilleen koneita. Ensimmäinen suorakylvökone ostettiin vuonna 2002. Seuraavana keväänä sillä päästiin kylvöille.

”Paras kone olisi olemassa olevien risteytys. Suomen olosuhteet vaihtelevat niin suuresti eri puolila maata, että kaikkiin täysin soveltuvaa konetta ei vain löydy”, Torniainen sanoo.

Isoille konemessuille on oikeastaan pakko lähteä, jos mielii nähdä isoja koneita. Paikalliset konekaupat ovat kadonneet maaseudulta ja konekauppaa käydään paljon verkossa, miehet sanovat.

Etelä-Savon kivisille pelloille suorakylvö soveltuu hyvin. Suorakylvö säästää työtä, polttoainetta ja aikaa.

”Herkesimme keräämästä kiviä”, Paajanen sanoo pilke silmäkulmassa.

Suorakylvökoneen lisäksi muita yhteiskoneita on kymmenkunta, esimerkiksi ruiskuja. Miehet kertovat urakoivansa niillä toisten peltoja, tänä vuonna töitä tehtiin hieman alle 500 hehtaarilla.

Maamiesseurojen yhteiskäyttökoneet ovat miesten mukaan ”katoavaa kansanperinnettä”.

”Käyttäjiä kyllä löytyy, mutta korjaajia ei.”

Tällä kolmikko tarkoittaa, ettei kaikille seuran jäsenille ole itsestään selvää huoltaa ja puhdistaa yhteistä konetta ennen kuin se menee seuraavalle käyttöön.

Toinen maamiesseurojen yhteiskoneiden määrään vaikuttava tekijä on tilakoon kasvu. Pienen, noin 10–20 lehmän maatilan ei kannattanut hankki kaikkia koneita itselle vaan vuokrata niitä seuralta. Nyt suuret tilat ostavat omat koneet, miehet kertovat.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettävät MaatalousKonemessut ovat tänä vuonna suurin koskaan Suomessa järjestetty maatalous- ja metsäkonealan sisätapahtuma, kertoi messujen avajaisissa Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

Tapahtuman järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Vieraita kävi noin 17 000.

Tänä vuonna näytteilleasettajia on ennätykselliset yli 400, Vepsäläinen kertoi. Esillä on ennätysmäärä uutuuksia ja mukana ovat kaikki alan merkittävät toimijat.

Helsingin Maatalouskonemessut järjestetään vuoro vuosin Tampereella pidettävän KoneAgrian kanssa.

MaatalousKonemessuilla on esillä ennätysmäärä uutuuksia.  Kuva: Jarno Mela

Maaseudun Tulevaisuus striimaa verkkoisivuilleen suorana kolme keskustelua MaatalousKonemessuilta. Kaksi niistä kuullaan jo tänään torstaina.

Nordic Carawayn toimitusjohtaja Juha Hemminki MT:n Laura Ruoholan haastateltavana torstaina. Nordic Caraway voitti valtakunnallisen Agri-Inno-palkinnon. Kuva: Jarno Mela