Suomeen halutaan lisää erikoiskasviviljelyä – mutta kenestä siihen hommaan on?
Aina ei tarvitse olla upporikas ja ylipitkiä päiviä pelkäämätön robotti kokeillakseen uutta.
Hamppu sopii useimmille tiloille, sillä se ei vaadi erikoiskoneiden hankintaa, ja sopimusviljelyäkin siitä on. Puimiseen on hyvä kiinnittää huomiota, sillä hampun kuidut ovat vahvoja ja puimurin kelaan sotkeutuessaan ne voivat syttyä palamaan. Kuva: Joel RosenbergKenestä olisi erikoiskasvien viljelijäksi? Se on ratkaistava tapaus- ja kasvikohtaisesti, toteaa erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.
”Siihen vaikuttavat käytössä olevat resurssit sekä omat tavoitteet: haluaako vähän haasteita vai onko täysi pioneeri, jolla on visioita sekä aikaa uuden oppimiseen ja rahaa, jos kokeiluissa tulee takkiin”, Keskitalo sanoo.
Maltillisesti haasteita etsivälle sopivat parhaiten sellaiset kasvit, joista on Suomessa jo sopimustuotantoa. Tällöin tarjolla on myös tietoa ja neuvoja viljelyn tueksi.
Näitä kasveja ovat esimerkiksi kumina, tattari, öljypellava ja öljyhamppu sekä biomassaa tuottava kuituhamppu.
Pioneereille maailma onkin sitten aivan avoin. Maailmassa nimittäin on satojatuhansia syötäväksi soveltuvia kasveja, Keskitalo toteaa. Niistä pohjoisen oloissa selviytyviäkin on varmuudella kymmeniä.
Ensimmäinen koetinkivi kokeilijalle on siementen hankkiminen.
Kun siinä on onnistuttu ja viljelyn konstit koeteltu, edessä on sadon markkinointi.
Mari Mäenpää Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista korostaa, että siihen kannattaa satsata.
”Kun maistatte mahdollisella ostajalla tuotettanne, se pitää tehdä hyvin! Satsatkaa makuun ja ulkonäköön ja vinkatkaa käyttömahdollisuuksista”, Mäenpää luettelee.
Myyntiä edesauttaa myös omien reseptien kehittäminen ja jakaminen käyttäjille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
