Kaikkien aikojen kananlento? Tavalliset häkit korvattiin virikehäkeillä hyvinvoinnin parantamiseksi – Nyt tuotantoa ajetaan alas samasta syystä
Tuottajien tiedostamia häkkien hyviä puolia on ollut vaikea tuoda yleiseen keskusteluun, sanoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja.
Epäonnistuiko virikehäkeistä viestiminen? Niinkin voi sanoa, pohtii Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Kaikki eivät esimerkiksi tiedä, että virikehäkkejä on monen kokoisia. ”On kiistatonta, etteivät kanat pysty häkissä juoksemaan kuten lattiakanalassa. Toisaalta pieni ryhmäkoko on kanalle turva.” Kuva: Pauliina PuputtiVirikehäkkikanojen munien markkinat kapenevat lähitulevaisuudessa. Ne tulivat pakolliseksi EU:ssa vuonna 2012, kun perinteiset häkit kiellettiin.
Vain neljä vuotta myöhemmin Lidl ilmoitti luopuvansa virikemunista.
Kesko on ilmoittanut lopettavansa virikehäkkimunien myynnin vuoden 2025 jälkeen. S-ryhmän kauppojen hyllyiltä ne poistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä. Kauppaketjujen lisäksi virikehäkeistä ovat ilmoittaneet luopuvansa esimerkiksi ylioppilaskuntien ruokalat, Fazer, Kotipizza ja Unilever (Ingman).
”Isossa kuvassa ihmiset ovat olleet aika tyrmistyneitä siitä, että virikehäkkituotantoa ajetaan alas näin nopeasti”, pohtii Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.
Ironista kyllä, virikehäkit otettiin EU:ssa käyttöön juuri kanojen hyvinvointia silmälläpitäen: niissä on pesä, kynsiviila ja kylpypaikka sekä tavallista häkkiä alempi eläintiheys. Tuottajien tiedostamia häkkien hyviä puolia on kuitenkin ollut vaikea tuoda yleiseen keskusteluun, Hamina sanoo.
”Totta kai on mietitty, olisimmeko voineet tehdä enemmän. Mutta minkään maan etujärjestöt eivät ole viestinnässä onnistuneet. Häkittömyys on ollut eläinsuojelujärjestöille niin iso tavoite.”
Viljelijöille muutos on isompi kuin perinteisistä häkeistä siirtyminen virikehäkkeihin. Samalla hyväkuntoisia laitteita jää yli väkisinkin.
Mitä virikehäkeille tapahtuu? Romuksi ne menevät, Hamina kertoo. Euroopan ulkopuolella olisi häkeille kysyntää. Lähettämisen kustannus on kuitenkin liian suuri.
Hankalin on niukassa kannattavuustilanteessa olevan kananmunantuotannon taloudellinen puoli. Osalla on velkaa vielä edellisestäkin muutoksesta, kun pitäisi jo siirtyä seuraavaan.
MTK:n siipikarja-asioista vastaava asiantuntija Marjukka Manninen epäilee, ettei kauppojen päätösten taustalla ole suuren kuluttajamassan toive.
”Luomu- ja lattiakanojen munia tuotetaan nyt paljon. Niiden kysyntä ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin tuotanto”, Manninen sanoo.
”Vaikuttaa siltä, että monelle kuluttajalle tärkeintä on tuotteen hinta. Lattiakanojen munista ei saisi tulla jatkossa niin sanottuja halpistuotteita, sillä suomalaiset kananmunat ovat laadultaan huippuja.”
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja soisi, että kaupat, munapakkaamot sekä koko ala keskustelisivat menekin kehittymisestä tiheälläkin ajanjaksolla. ”Peräänkuulutan markkinaehtoisuutta.”
K-ryhmästä kerrotaan, että luomu-, lattia- ja ulkokananmunien kysyntä on noussut jo hyvän aikaa.
”Havaintojemme mukaan kuluttajat ovat painottamassa jo tällä hetkellä ostokäyttäytymistään eettisimpiin tuotantomuotoihin”, kertoo K-ryhmän osto- ja myyntipäällikkö Timo Kirjavainen.
Luomumunien osuus kaikista K-ruokakaupoissa myydyistä kananmunista on hieman yli 12 prosenttia.
Kirjavaisen mukaan K-ryhmä huomioi virikehäkkimunakieltonsa aikataulussa munantuottajat. ”Osa alkutuottajista investoi vuoden 2012 alusta voimaan astuneen lainsäädännön vaatimusten myötä virikehäkkeihin, emmekä siksi näe vastuullisena vaihtoehtona poistaa virikehäkkikananmunia valikoimistamme ennen vuotta 2026.”
S-ryhmässä päätöksen taustalla ovat asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos, ryhmän vastuullisuusperiaatteet sekä yleinen kansainvälinen suuntaus, kertoo S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa.
”Virikehäkkikananmunien kysyntä on laskusuunnassa. Eläinten hyvinvointi kiinnostaa asiakkaitamme yhä enemmän, ja nyt tehty linjaus edistää munivien kanojen liikkumisen vapautta.”
Oksa sanoo S-ryhmän tekevän mielellään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa, jotta markkinat pysyisivät tasapainossa.
Pidemmällä tähtäimellä useampi eurooppalainen eläinsuojelujärjestö tähtää kaiken häkkikasvatuksen lopettamiseen.
Seuraava aalto on, että eläimet halutaan ulos, Hamina arvelee.
”Merkkejä on jo nähtävissä. Saksassa alan ihmiset sanovat, ettei enää riitä, että kanat ovat sisällä. Niiden pitää päästä ulkoilemaan.”
Britanniassa virikehäkeistä luopuvat siirtyvät todennäköisesti suoraan ulkoileviksi free range -kanaloiksi. Pohjoisessa ulkoilupakko toisi haasteita. Etenkin, kun tautitilanteessa menetettävää on paljon, Hamina pohtii.
Virikemunat tuskin häviävät Suomesta kokonaan. Niille on käyttöä esimerkiksi Aasiaan myytävissä jalosteissa. Halpahalliketjujen merkitys myynnille on myös avoin.
”Uskon, että on asiakkaita, jotka ovat tyytyväisiä turvallisiin ja hygieenisiin suomalaisiin muniin, vaikka ne olisivat virikehäkistä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
