Asiantuntijat: Maatalousuutisten faktat ovat valtakunnallisissa medioissa kunnossa, mutta näkökulmien rajaukset ja juttujen sävy huolestuttavat
Klikkijournalismi ja toimittajien kiire uutiskilpailussa huolettavat maatalouden asiantuntijoita.
Maatalouteen erikoistuneita toimittajia ei juuri enää maatalousmedioiden ulkopuolella ole, toteaa Klaus Hartikainen. Kuva: Kuvat: Jaana Kankaanpää, Pasi Leino, Lari Lievonen / Kuvitus: Juho LeskinenMaatalousuutisointi valtakunnallisissa medioissa on maatalouden asiantuntijoiden mielestä pääosin laadukasta ja faktat kohdillaan.
Huolta herättää, että laajoja kokonaisuuksia käsitellään välillä hyvin rajatusta näkökulmasta, jolloin koko totuus ei lukijalle valkene. Joskus uutisten sävy tuntuu vastakkain asettelevalta.
MT kysyi tammikuun lopulla Luonnonvarakeskus Lukesta, ProAgria Keskusten Liitosta, Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta niiden näkemystä maataloutta koskevasta journalismista.
Kaikki tahot vastasivat seuraavansa päivittäistä maatalousuutisointia. Seurannassa ovat niin valtakunnalliset kuin maakuntalehdet, televisio sekä radio.
"Maatalousuutisointi on luotettavaa silloin, kun toimittaja on perehtynyt asiaan ja tietää, mistä kirjoittaa", sanoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta.
Maataloudesta kirjoittaessa pitää ymmärtää todella monia asioita ja niiden yhteenliittymiä, Anttila toteaa ja mainitsee esimerkkinä hiilensidonnan. Asiantuntijoiden haastattelu on tärkeää.
Yksipuoliset näkökannat ja provosointi eivät kuulu vastuulliseen uutiseen, Anttila sanoo.
"Maatalouteen erikoistuneita toimittajia ei juuri enää maatalousmedioiden ulkopuolella ole. Uutismediat kyllä pyrkivät parhaansa mukaan tiedon oikeellisuuteen, ja suorat asiavirheet eivät ole kokonaisuudessaan kovin yleisiä", toteaa viestintäjohtaja Klaus Hartikainen MTK:sta.
"Varsinaisia asiavirheitä yleisempää on mielestäni se, että lukuja tai argumentteja käytetään uutisoinnissa joko hyvin rajatusta näkökulmasta tai nostetaan asioita suoraan kansainvälisestä keskustelusta huomioimatta suomalaisen maatalouden toimintatapoja", Hartikainen sanoo.
"Haasteena näen myös klikkijournalismin ja kiireen siinä, että kovassa uutiskilpailussa ja kiireessä asioiden käsittely jää usein hyvin pintapuoliseksi", hän pohtii.
"Päämedioiden maatalousuutisointi on hyvällä tasolla. Niissä mielestämme faktat ovat pääasiassa kunnossa", sanoo viestintä- ja markkinointijohtaja Kirsi Arvelo Luonnonvarakeskus Lukesta.
"Luotan suomalaisten toimittajien ja medioiden ammattitaitoon välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja sanoittaa myös tärkeitä maatalouteen liittyviä ilmiöitä", sanoo professori Kari Hyytiäinen Helsingin yliopistosta.
Jos jutussa on virhe, voi siitä tehdä jutun julkaisseelle medialle oikaisupyynnön.
Kukaan haastatelluista ei ole vuoden sisällä tehnyt yhtään oikaisupyyntöä. Sen sijaa keskusteluja juttujen sisällöistä on käyty.
"Viime vuoden aikana olemme keskustelleet median kanssa muutaman kerran sisällöstä ja näkökulmista, mutta varsinaista oikaisua emme ole vaatineet", Anttila kertoo.
"Uskomme siihen, että tiivis vuorovaikutus ja luottamus toimittajien kanssa antaa hyvää taustaa ymmärtää asioita ja kirjoittaa niistä", Anttila sanoo.
"Pyrimme korjaamaan selkeät asiavirheet ensisijaisesti olemalla suoraan yhteydessä jutun kirjoittaneeseen toimittajaan", Hartikainen sanoo.
"Oikaisua useammin olemme tuoneet oman, jutusta puuttuneen tai tarkennusta vaativan näkökulman esille mielipidepalstalla", Hartikainen kertoo.
Asiantuntijoilla on hyvät kokemukset virheiden käsittelystä medioiden kanssa.
"Maatalouspuolella media on aina julkaissut oikaisun, kun sellaiselle on ollut tarve", Arvelo toteaa. Viime vuonna tällaista tarvetta ei ollut.
"Jos Luken tutkimustuloksiin liittyvässä uutisoinnissa on selkeä virhe, koemme, että on sekä Luken että median etu, että se tulee oikaistuksi."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
