Luomuviljan hinta elää herkästi sadon mukaan – asiantuntija: "pitkän ajan perspektiivillä hinnoissa ei ole isoa valittamista"
Tulevan talven hintatilannetta on vaikea ennustaa. Ala kasvaa, mutta satonäkymät ovat erittäin vaihtelevat.
Kuva: Heta-Linnea KovanenMuutama vuosi sitten luomuviljan hinta oli selvästi korkeampi kuin nyt. Joko ylituotanto uhkaa, vai katoaako kysyntä alta?
Ei kumpaakaan, sanoo Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) luomuviljatyöryhmän puheenjohtaja Pekka Terhemaa. Hän toimii luomuasiantuntijana ProAgria Etelä-Suomessa.
Terhemaan mukaan hintavaihtelu johtuu satovuosien erilaisuudesta.
Vuosina 2013–2015 hinnat olivat tämänhetkistä alemmat, hän toteaa. Sitten tuli huonoja satovuosia.
”2017 iso osa kaurasta meni hylkyyn don-homemyrkyn takia, ja osa jäi korjaamattakin. 2018 oli järkyttävän kuiva kesä. Näistä aiheutui hintapiikki.”
Viime vuonna sato oli hyvä, paikoin erinomainen. Tarjonnan kasvu johti hinnanlaskuun.
Samaan aikaan Virossa oli ennätysviljasato ja sieltä tuotiin kauraa Suomeen. Sekin vaikutti hintaan.
”Mutta kun hintoja katsoo pitkän ajan perspektiivillä, ei niissä ole isoa valittamista.”
Luomuviljan markkina on pieni, Terhemaa muistuttaa. Raaka-ainemäärän vaihtelut vaikuttavat herkästi hintaan.
Ylituotantoa luomuviljasta ei Terhemaan mukaan ole eikä kulutus ole hiipunut vaan jatkaa kasvuaan – viljatuotteilla tosin hitaasti.
Tulevan talven hintatilannetta on kuitenkin erittäin vaikea ennustaa.
Vuonna 2018 uusia luomusopimuksia tehtiin paljon. Monella päättyi nyt siirtymäkausi, joten uutta luomualaa on tuotannossa.
”Mutta miten sato sitten onnistuu”, Terhemaa pohtii. ”Täällä kaakonkulmalla on lohkoja, joilta ei märkyyden takia tarvitse puida yhtään mitään. Sitten on niitä, jotka ovat kärsineet kuivuudesta. Toki on myös erittäin hyviä kasvustoja. Joten on vaikea ennustaa mitään.”
Suomen luomuvilja-ala on pitkälti riippuvainen viennistä. Kuinka pitkälti, sitä ei tarkkaan tiedetä.
Tulli ei tilastoi luomuraakaviljan vientiä eikä tuontia eikä luomuhiutale- ja muuta jalostevientiä.
Vyr kysyy luomuviljatasekyselyissä raakaviljan vienti- ja tuontimäärät yrityksiltä. Luku on arvio kuluvalta vuodelta. Jalosteiden osuus näkyy Vyrin tilastoissa vain teollisuuden viljankäyttölukuina. Sieltä eivät erotu kotimaankäyttö ja vienti.
”Lisäksi kaikki paikalliset myllyt eivät ole mukana Vyrin yrityskyselyssä, eikä toisaalta esimerkiksi myynti Reko-renkaissa näy missään rekistereissä.”
Etenkin kauralla vienti on kuitenkin merkittävää. Keski-Euroopan luomuviljamarkkinoiden kehitys vaikuttaa luomuraakaviljan vientiin.
”On jalostusyritysten markkina- ja vientiosaamisesta sekä tuotebrändäyksestä kiinni, miten siinä onnistutaan. Jos ei saada vientimarkkinoita, meidän hinnat tulee jyristen alas”, Terhemaa sanoo.
Luomutuottajat hakevat nyt uusia vaihtoehtoja öljykasveista ja valkuaiskasveista, Terhemaa kertoo.
Samoin toteaa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomesta.
”Monet etsivät nyt rukiille vaihtoehtoista syyskylvöistä kasvia, koska luomurukiin hinta on romahtanut.”
Ajosenpää kannustaa kokeilemaan syysrypsiä ja -rapsia.
Lue myös:
1 500 hehtaarin luomuviljelijä Niko Ahlqvist ei palaisi entiseen: Luomu selkeytti kuvioita ja vähensi stressiä
Luomusiemenen tuotanto pitäisi tuplata Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
