Kevätvehnälle typpeä 250 kiloa hehtaarille
SEINÄJOKI (MT)
Nykyisten ravinnerajojen puitteissa ei pysty tuottamaan määrällisesti ja laadullisesti riittävän hyvää viljasatoa, maanviljelijä Lauri Hantula Seinäjoelta sanoo.
Hän perustaa mielipiteensä tarkkoihin koetuloksiin. Aittomäen tilalla kokeillaan nyt kolmatta kesää peräkkäin selvästi sallittua suurempia typpimääriä.
Ympäristötuki sallii kevätvehnälle enimmillään 150 kilon typpilannoituksen hehtaaria kohti. Nitraattiasetuksen yläraja on 170 kilossa.
Hantulan tilalla on kokeiltu enimmillään 200 kilon typpilannoitusta – ympäristöministeriön erityisluvalla.
Projektissa mukana oleva kehityspäällikkö Martti Yli-Kleemola Hankkija-Maataloudesta kehuu yhteistyötä viranomaisten kanssa hyväksi. Luvan saannissa ei ollut ongelmia.
Kaksi ensimmäistä koevuotta olivat sääoloiltaan hankalat: 2011 kuiva ja 2012 märkä.
Vaikka kasvu ei säiden takia ollut paras mahdollinen, korkeinkin typpitaso jäi alimitoitetuksi. Sekä sadon määrä ja laatu että taloudellinen kannattavuus paranivat typen määrän kasvaessa.
2011 lannoitetypestä jäi pieni osa käyttämättä vain Scirocco-vehnän 170 kilon typpitasolla. Muilla koejäsenillä (150 ja 200 kiloa typpeä) kasvusto sitoi kaiken lannoitetypen ja lisäksi vielä maaperän typpeä.
Kun 200 kilon typpimäärä viime vuonnakin näytti olevan niukka, mukaan otettiin vielä yksi koejäsen. Tänä vuonna Epos-kevätvehnä saa 250 kiloa typpeä hehtaarille, jos kasvu näyttää sitä vaativan.
200 kilon typpimäärä annetaan kolmessa erässä, 250 kilon määrälle suunnitteilla on neljä levitystä.
Muita ravinteita annetaan kasvuston tarpeen mukaan, ja kasvinsuojelu hoidetaan yhtä tarkkaan kuin tilan muillakin lohkoilla.
Näin suuria typpimääriä ei keskimääräisellä tilalla käytetä eikä tarvita, mutta Lauri Hantula ei olekaan keskivertoviljelijä.
Hän kertoo kyseenalaistavansa mielellään kaiken totutun ja haluavansa olla lähellä kehityksen kärkeä. Uusia ideoita etsitään maailman joka laidalta.
Tilalla on sikala ja broilerikanala. Peltoa on viljelyssä reilu 250 hehtaaria.
Ohralla ja kevätvehnällä on päästy 8–9 tonnin keskisatoihin.
”Mutta eivät ne helposti ole tulleet. Kaikki tehdään mitä osataan ja vähän enemmänkin”, Hantula korostaa.
Esimerkiksi peltojen pH pidetään välillä 7–8. Säätösalaojitus auttaa maan vesitalouden hallinnassa.
Yli-Kleemola on Hantulan kanssa samoilla linjoilla. Huippusatoja ei saada, jos yksikin tekijä on pielessä.
”Yhteistä huippusatoja ottaville on, että pH on viljavuustutkimuksessa tasolla korkea tai arveluttavan korkea”, Yli-Kleemola sanoo.
Hänen mielestään ”arveluttavan korkea” on harhaanjohtava määritelmä – sen pitäisi olla nimeltään ”tavoiteltava taso”.
Hantula on sitä mieltä, että huonoa lohkoa ei olekaan. ”Kyse on vain siitä, että se pannaan kuntoon.”
Vesitalouden, pH:n ja riittävien ravinteiden jälkeen seuraava askel on hyvä siemen. Hantula ostaa sertifioitua siementä aina, kun hänen haluamaansa lajiketta on saatavissa.
”Silloin saa irti viimeisenkin satopotentiaalin eikä tarvitse murehtia oman siemenen kuivaamista, varastointia ja kunnostamista.”
Jokainen kuivurista tuleva erä analysoidaan, Hantula kertoo.
Sen jälkeen pohditaan, onko vilja järkevää käyttää rehuksi vai myydä.
Usein hän on päätynyt siihen, että oma vehnä myydään ja tilalle ostetaan rehuvehnää.
Hankalan kevään jälkeen Hantulan kasvustot näyttävät nyt erinomaisilta.
Epos-koekaistale saattaa hyvinkin kasvaa niin rehevästi, että saa koko suunnitellun 250 typpikilon määrän.
Yli-Kleemola uskoo, että tänä vuonna typen biologinen ja taloudellinen optimi löytyy. ”Luulen, että se on jossain 200 ja 250 kilon välillä.”
SATU LEHTONEN
Aittomäen tila on yksi Seinäjoen
Farmari-näyttelyn retkikohteista. Lannoituskokeen lisäksi vieraat
voivat tutustua tilan
kaukolämmöllä toimivaan kuivuriin.
Tilan lannoituskokeen tulokset
löytyvät sekä Farmitin että
Agrimarketin nettisivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
