Kotieläinyrittäjän koronakaranteeni ei ole automaattisesti lomituksen sijaisavun peruste – kymmeniä tiloja lain vaatimassa eristyksessä
Korona korostaa vakaviin tilanteisiin varautumisen tärkeyttä ja ajantasaisten työohjeiden merkitystä.
Karanteenin aikana ei saa olla saman katon alla lomittajan tai kenenkään muunkaan avuksi tulleen henkilön kanssa, joten töihin ei voi opastaa henkilökohtaisesti. Kuva: Jukka PasonenMaatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva arvioi, että koronakaranteeniin asetettuja tiloja on ollut kymmeniä. Lisäksi tiedossa on vain yksi koronaan sairastunut lomittaja, hän kertoo.
Kivinevan tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa maatalouslomittaja olisi kieltäytynyt menemästä töihin karanteenitilalle. Monet lomittajat ovat kuitenkin olleet yhteydessä tarkempien turvallisuusohjeiden saamiseksi.
Kotieläinyrittäjät voivat käyttää lomituspalveluyksiköiden lomittajia tai järjestää lomituksen itse. Kaikki maamme kotieläintuottajat eivät ole oikeutettuja lomitukseen. Heillä pitää muun muassa olla lakisääteinen työeläkevakuutus eli myel. Myel-vakuutettuja oli viime joulukuussa hieman alle 57 000.
Suomessa oli viime vuonna noin 5 400 lypsykarjatilaa. Naudanlihantuotantoa harjoitti runsas 3 000 tilaa. Siipikarjaa oli runsaalla 400 ja sikoja noin 500 tilalla.
Koronakaranteeni voi halvaannuttaa kotieläintilan toiminnan. Pahimmillaan yrittäjän lisäksi perheen muut jäsenet ja tilan työntekijät ovat kaikki sairaana. Lain mukaan karanteeniin määrätty maatalousyrittäjä voi saada sijaisapulomitusta joko vuosilomana tai maksullisena lomituksena, mikäli hän itse on sairastunut. Tilanteessa, jossa tila on asetettu karanteeniin esimerkiksi perheenjäsenen sairastuttua ja yrittäjä itse on säästynyt koronalta, sijaisapua ei saa.
Karanteenin aikana ei saa olla saman katon alla lomittajan tai kenenkään muunkaan avuksi tulleen henkilön kanssa, joten töihin ei voi opastaa henkilökohtaisesti.
Edessä voi olla tilanne, että yrittäjä joutuu hoitamaan eläimensä sairaana. Näin kävi Varsinais-Suomessa Oripäällä sijaitsevalla kotieläintilalla (MT 2.3.). Ensin sairastui työntekijä, sitten isäntä ja hänen jälkeensä emäntä. Työntekijä on edelleen sairaana.
Tila käyttää itse järjestettyä lomitusta eli ostaa lomituspalvelut yksityiseltä puolelta eikä lomituspalveluyksiköstä. Lomittajaa ei saatu, koska yksityisyrittäjän omista työntekijöistäkin moni on karanteenissa.
Itse lomituksensa järjestävien maatalousyrittäjien on haettava paikallisyksiköltä oikeus lomituspalveluihin samalla tavalla kuin yksikön palvelujen käyttäjien. Esimerkiksi sijaisapuhakemus pitää jättää kirjallisena paikallisyksikköön ennen lomitustöiden aloittamista.
Oripääläisen tilan isäntä kertoi MT:lle 4.3., ettei ollut ottanut yhteyttä alueensa lomituspalveluyksikköön.
Paikallisyksikkö tekee vuosiloma- ja sijaisapupäätöksen siitä, kuinka monelta lomitustunnilta päivässä korvaus enintään maksetaan.
Lue myös:
MTK: Tilojen varautumissuunnitelmat kuntoon viimeistään nyt
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
