Anniina ja Vesa Sironen elävät keskellä unelmaansa – työtapoja järkeistämällä säästyy työtunteja

Maatalouslomittajana työskennellyt Anniina sekä metsäkoneen kuljettajana toiminut Vesa Sironen muuttivat emännän kotitilalle jo vuonna 2012, mutta ottivat tilan nimiinsä vasta vuoden 2018 alusta. Kuva: Anne Anttila

Jos kukaan muu ei ryhdy jatkamaan, niin minä ryhdyn ja vieläpä hyvin mielelläni. Näillä ajatuksilla karstulalainen Anniina Sironen ilahdutti vanhempiaan ja hyppäsi unelmiensa uraputkeen.

Maatalouslomittajana työskennellyt Anniina sekä metsäkoneen kuljettajana toiminut Vesa Sironen muuttivat emännän kotitilalle jo vuonna 2012, mutta ottivat tilan nimiinsä vasta vuoden 2018 alusta.

"Sukupolvenvaihdos siirtyi yllättäen eläkeiän noston takia kolmella vuodella, mutta käytimme odotteluajan niin sanotusti isännyyden opiskeluun. Osallistuimme mahdollisuuksien mukaan tilan kaikkiin töihin, kuljimme rinnalla ja kyselimme. Tämä oli tärkeää ja opettavaista aikaa", Sirosen isäntäpari taustoittaa.

Sukupolvenvaihdoksen aikoihin Sirosen tilalla oli 37 lehmää ja kymmenpäinen nuorkarja. Tilan lypsyasemalla varustettu pihatto oli rakennettu vuonna 2004.

"Vanhempani olivat tehneet laadukasta työtä ja luoneet kaikin puolin toimivat puitteet. Myös länsisuomipainotteinen karja oli hyvä ja palkittu, joten lähtökohdat tilanpitoon olivat ihanteelliset."

Ensimmäisen toimintavuoden aikana Siroset ovat lähteneet luomaan oman näköistänsä toimintamallia.

"Tavoitteena on lisätä sekä työtehoa että maitokiloja. Ensimmäinen rasti on uudistaa karjaa ja jättää rotuun katsomatta parhaimmat parteen. Uudistusvaiheen myötä lypsävien määrä on tällä hetkellä 29, mutta vaikka määrä on vähentynyt, niin keskituotos on noussut", isäntäpari iloitsee.

Navetan sisäisillä muutoksilla Sirosen tilalla on päästy jo ensimmäiselle toimintavuodelle asetettuun tavoitteeseen.

"Ja matka jatkuu. Kun saman katon alla oleva karja saadaan järkevin siirroin omille paikoilleen, niin lehmäpaikatkin saadaan tehokkaampaan käyttöön. Työtapojen järkeistäminen niin navetassa kuin peltopuolellakin säästää huomattavan määrän työtunteja, euroista puhumattakaan", isäntä tietää kertoa.

Myös peltopuolen tehostaminen on osa Sirosen tilan toimintasuunnitelmaa.

"Tavoitteena on tasalaatuinen ja laadukas rehu, joten peltojen kunnostukseen täytyy kiinnittää myös jatkossa erityishuomiota. Esimerkiksi selkeät lohkojaot ovat suorassa yhteydessä työtehokkuuden ylläpitämiseen."

Anniina ja Vesa arvostavat myös tilojen välistä yhteistyötä.

"Esimerkiksi rehu tehdään yhteistyössä toisen tilan kanssa. Näin säästyy aikaa ja samalla voi vaihtaa myös ajatuksia. Uudistuminen ja kehittyminen tapahtuvat aina joukkovoiman avulla."

Ennakkoluulottomuus ja uusiin asioihin tarttuminen on Sirosen isäntäparille hyvin luontaista.

"Elämme tässä hetkessä, mutta olemme hyvin avoimia myös tulevaisuuden suhteen. Meillä on päämäärä ja omat tavoitteet, mutta emme kulje eteenpäin kuitenkaan silmät kiinni. Haluamme kehittää tilaa ja kehittyä siinä sivussa myös itse. Niinpä osallistumme mahdollisuuksien mukaan erilaisiin pienryhmiin sekä koulutustapahtumiin."

Anniina suorittaa parhaillaan maaseutuyrittäjän tutkintoa ja on osallistunut hiljattain myös "Pitoisuudet paremmaksi" -pienryhmään.

"Ja seuraavana olisi vuorossa tilasiemennyskurssit. Toimilupa vapauttaa tunteja ja eiköhän se tule ajan myötä näkymään myös lompakossa", Anniina paljastaa.