Koneyhteistyö kannattaa
Kaksi kuhmoislaista ja kaksi padasjokelaista maatilaa tekee peltotöitä yhteisvoimin. Ajatus yhteistyöstä syntyi maatalouskoulussa yli viisitoista vuotta sitten.KUHMOINEN, PADASJOKI (MT)
”Vuonna 1999 hankimme ensimmäiset yhteiset rehunkorjuukoneet Jarkko Sumioisen kanssa”, kertoo lypsykarjatilan isäntä Matti Unnaslahti Kuhmoisista. ”Sen jälkeen meillä on ollut kahden maitotilan yhteisomistuksessa silppuri, niittokone ja karhotin.”
Mukaan koneyhteistyöhön tuli sittemmin myös kaksi viljatilaa. Yhteistyöporukkaan kuuluvat viljatilat sijaitsevat Padasjoella, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen lääninrajan toisella puolella.
”Alun perin jokainen meistä teki työnsä itse ja omilla koneillaan”, kertoo Sumioinen. ”Yhteistyön avulla saimme isommat koneet käyttöön. Ja nykyaikaisissa koneketjuissa tarvitaan ihmisiäkin paljon.”
Peräkärryt ovat kunkin talon omia. Kylvöt, ruiskutukset ja lietteenajon hoitaa se viljelijä, joilla on sopivimmat laitteet.
Yhteiskoneita ja urakointia ristiin rastiin
Syksyn viimeistä säilörehusatoa korjataan parin kolmen peräkärryn ja tarkkuussilppurin voimin. Siilolla on yksi mies kaivinkoneen kanssa tallaamassa rehua.
Kesäaikaan pelloilla on parhaimmillaan väkeä kuin vanhanajan heinänteossa. Hehtaareita vain on viljelyssä enemmän kuin entisaikaan. Ja koneita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
