Säätyypin muutos herätti toiveet kelpo viljasadosta - "Katovuotta tästä ei tule"

Sateiden ansiosta ohrapelto näyttää paljon paremmalta kuin viikko sitten, kertoo Martti Yli-Kleemola Harjavallasta. Pikkukuvissa yllä oikealla on Yaran typpisensorin luoma kartta pellon kasvimassasta 18.6. ja alla sensorin ohjaama typpilannoitus ja vasemmalla pellolta 27.6. otettu satelliittikuva samalta pellolta. Kuva: Juha Sinisalo / Grafiikka: Yara

Ohrapellot kärsivät pahiten kuivuudesta, eivätkä viime päivien sateet muuta tilannetta, mutta ei tästä katovuottakaan tule. Huippusadoista on menetetty kahdesta kolmeen tonniin hehtaarilta. Keskinkertaiseen satoon saatetaan edelleen yltää, jopa hieman parempaan, arvioi Martti Yli-Kleemola Harjavallan Hiirijärveltä.

Muutos on ollut nopea. MT:n viime viikon kasvutilannekatsauksessa keskityttiin kuivuuteen, nyt sateiden elvyttämiin kasvustoihin ja satonäkymiin.

Sateet eivät lopu tähän, ja vettä on luvassa runsaasti joka kolkkaan maata. Sateisinta lienee Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä sekä Satakunnan rannikolla, missä 30 vuorokauden sademäärä saattaa pian lähennellä 200:aa milliä, Suomen ympäristökeskuksen sadantaennusteissa arvioidaan.

Ohra pensoi heikosti kuumassa ja kuivassa, mutta tähkien jyväluku lupaa hyvää. Sadosta saattaa tulla edelleen keskinkertainen, Martti Yli-Kleemola arvioi. Kuva: Juha Sinisalo

Yli-Kleemola kävelee ylös loivaa rinnettä. Nousu-ohra on yhtä harvaa kuin useimmat ohrat Etelä-Satakunnassa. Sateet pelastivat kuitenkin pahimmalta, ja ohra näyttää aivan toiselta kuin runsas viikko sitten.

Kaksi vuotta sitten kesä oli myös kuiva ja kuuma, mutta sateet tulivat vasta puintiaikaan. Nyt tilanne on paljon parempi, Yli-Kleemola sanoo.

Kaurat ja kevätvehnät ovat kestäneet kuivaa ja helteistä säätä ohraa paremmin. Jälkiviisaana voi todeta, ettei ohra ollut viisas valinta sadon kannalta. Ohralle ei sovi kylmä (toukokuu) eikä kuivaa ja kuuma sää (kesäkuu), pitkän uran Hankkijan siementuotannossa tehnyt Yli-Kleemola toteaa.

"Ohra voi vielä yllättää. Kuivuus heikensi pensomista, mutta tähkissä on toistakymmentä jyvää."

Yli-Kleemola kaivaa muutaman korren maasta. Korren tyveltä puskee sivuversoja. "Jälkiversonnasta voi tulla vielä riesaa."

Säätyyppi vaihtui nopeasti. Vajaat kaksi viikkoa sitten torstaina Yli-Kleemola kiersi pelloilla ja totesi, ettei tautitorjuntaa tarvita. Sääennusteet lupasivat helteiden jatkuvan ties kuinka pitkään.

Pari päivää myöhemmin sääennusteisiin alkoi ilmestyä sateita ja tautejakin ilmaantui lehdille. Sunnuntaina kaikki pellot ruiskutettiin tauteja vastaan. Yli-Kleemola tutkii ohrapeltoa.

"Torjunta tehosi, mutta annosta olisi voinut lisätä. Tautipaine on aivan toista kuin viikko sitten."

Sivuversoja on alkanut ilmestyä korren tyvelle. Kuva: Juha Sinisalo

Kasvisuojelun päätökset ovat aina hankalia ja erityisesti nyt, kun säätyyppi vaihtui kerralla ääripäästä toiseen, toteaa asiakkuuspäällikkö Seppo Vätti Viljelijän Berneriltä Säkylästä.

Vätti hoiti neuvontapuhelinta viime viikon. Puheluita tuli valtavasti aamusta iltaan ja myös öisin. "Osa kysyi rikoista, toiset taudeista ja kasvunsääteistä. Moni haki tukea omille päätöksilleen. Suomi on pitkä maa, ja se kuului kysymyksissä."

Kevään ja alkukesän säät ovat korostaneet peittausaineiden eroja. Maanantai-illan pellonpiennartilaisuudessa Porissa tämä tuli selkeästi esiin, Vätti kertoo.

Uusilla peittausaineilla juuristo oli jopa kolmanneksen laajempi kuin vanhemmilla aineilla peitatuilla varsinkin, jos peittausta täydennettiin hivenravinteilla kuten mangaanilla.

Vätin mukaan sateet tulivat viime hetkellä. Vaikka huippusatoja ei saada, sateet kuitenkin elvyttävät kasvustoja.

Satelliitin ottama kuva kertoo kasvimassasta Yli-Kleemolan vuokrapellolla. Erot ovat tasaantuneet, kun peltoa on täsmälannoitettu kasvin tarpeiden mukaan. Lisätyppeä annettiin keskimäärin 31 kiloa juhannusaattona. Osa sai 60 kiloa, kun parhaita kohtia ei voinut lakoriskin takia lannoittaa yhtään. Kuva: Martti Yli-Kleemola

Yli-Kleemola on käyttänyt jaettua lannoitusta 2000-luvun ja vuonna 2013 hän hankki Yaran typpisensorin. "Yritin saada urakoitsijoita hankkimaan laitetta, mutta kukaan ei innostunut."

Omien peltojen lisäksi hän on urakoinut muille nelisensataa hehtaaria. Hellejakson takia levitysikkunaa oli vain viikon verran tavanomaisen kolmen viikon sijasta.

Yli-Kleemola on vakuuttunut menetelmästä. Vieressä on kolme kuvaa 7,5 hehtaarin lohkolta. Yllä oikealla on Yaran N-sensorin antamaa tietoa kasvimassasta, alla oleva kertoo lisälannoituksen, jota sensori on ohjannut ja vasen on satelliittikuva kasvustosta 27. kesäkuuta, puolitoista viikkoa lisälannoituksen jälkeen. "Erot ovat tasoittuneet."

Lue myös:

Kuivuus vaihtui sadekauteen Keuruulla

Sateet virvoittivat keskipohjalaisnurmet – viljojen tilanne synkempi