Kassavalla kuivuutta vastaan

David Mwalio uskoo, että kassava voi tuoda nuoret takaisin Kenian maaseudulle. Ankara kuivuus on ajanut monen perheen nuoret kaupunkiin työnhakuun maanviljelyn käydessämahdottomaksi. Jarkko Mikkonen/spr Kuva: Viestilehtien arkisto

Yatta, Kenia

David Mwaliolla on haave. Mies toivoo, että hänen poikansa voisivat jättää epämääräiset työnsä kaupungissa ja palata takaisin maaseudulle, jatkamaan isänsä maatilaa.

Vielä muutama vuosi sitten Mwalio ei olisi uskaltanut haaveilla. Ainakaan ääneen.

Mies on viljellyt maata Kambi Ja Ndegen kylässä Koillis-Keniassa 50-luvulta alkaen ja käynyt läpi niin monta kuivuutta ja tulvaa, ettei jaksa muistaa lukumäärää kovin tarkkaan.

Avustuspaketteja on heitetty alueelle välillä lentokoneesta, välillä niitä on haettu pitkän matkan takaa kävellen. Viimeisin paha kuivuuskriisi koetteli aluetta viime vuonna ja yksi perhe kuoli nälkään.

Mwalion pelloilla on kasvanut vuosien varrella muun muassa papuja, hirssiä sekä erityisesti maissia. Kuivuus on korventanut maata ja satoja on menetetty.

Aikoinaan ”rikkaan miehen ruokana” portugalilaisten ja brittien mukana maahan tullut maissi ei ole kestänyt ilmastonmuutosta, ja sadot jättävät nyt maanviljelijät nälkäisiksi.

Näin on käynyt myös kymmenlapsiselle Mwalion perheelle, jonka pojista neljä on lähtenyt työnhakuun kaupunkiin viljelyn tullessa entistä vaikeammaksi.

Elämä on ollut rankkaa, mutta sitä Mwalio ei halua nyt muistella. Mieluimmin mies kertoo viime syksystä, johon ajoittuu hänen tilansa historian merkittävä käänne. Silloin Mwalio kylvi peltoonsa ensi kerran kassavaa, kuivuutta hyvin kestävää ravinteikasta mukulakasvia.

Aloite kassavan viljelyyn tuli Mwalion kotikylään Kenian Punaiselta Ristiltä. Se alkoi jakaa maanviljelijöille kassavan siemeniä viime syksynä, kuivuuden ollessa pahimmillaan.

Viime syksynä istutettu kassava ei vielä ole valmista korjattavaksi, mutta se tuottaa rahaa jo nyt. Huhtikuussa Mwalio möi maatalousinstituutille kassavan varresta katkottuja pistokkaita, joista voi kasvattaa uusia kasveja.

Yhdestä varresta voi katkoa jopa 30 pistokasta, joista jokaisesta maatalousviranomaiset maksavat 10 shillinkiä.

Mwalio sai kaupoistaan katetta enemmän kuin kertaakaan ennen elämässään. Hän suunnittelee laajentavansa tilaa ja haaveilee myös maatalouskoneista. Ne lisäisivät nuoren polven innostusta maataloustöihin, suurperheen isä arvioi.

Mwalion pojista kolme on töissä Kenian pääkaupungissa Nairobissa, eivätkä isän mukaan pärjää kovinkaan hyvin.

”He tekevät satunnaisia töitä. Kassavanviljely tarjoaisi paljon enemmän”, toteaa Mwalio, jonka tilalla kassava on aloittanut uuden, toiveikkaan vaiheen.

Yksi Mwalion pojista asuu tilalla, mutta on niin sairas, ettei pysty osallistumaan talon töihin. Hänen vaimonsa Esta Mumbua Mwalio kuitenkin viljelee nuoren parin omaa kassavatilkkua ja odottaa sadonkorjuuta innolla.

Kun oma pelto alkaa tuottaa, talon miniä suunnittelee ostavansa muun muaussa uusia keittiötavaroita. Ja niille hyllyn.

”Se auttaisi, voisin tehdä kotitöitä vähemmällä kyykkimisellä”, selittää Esta ja tiskaa astioita maan rajassa, kaksivuotias kuopus selässään roikkuen.

Isoisä Mwalio toivoo, että kassavan tuoma toiveikkuus tarttuisi myös muuhun katraaseen.

”Viljelyksillä tarvitaan nuorta voimaa ja taitoa. Kassavalla on kysyntää ja tulevaisuutta”, Mwalio uskoo.

JOHANNA LASSY-MÄNTYVAARA

Punainen Risti auttaa kenialaisia kuivuuteen sopeutumisessa.

Nälkäpäivää vietetään 13.–15.9., katso lisää www.nälkäpäivä.fi.

Avaa artikkelin PDF