Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • "Nyt hiotaan joukkuepeliä" eli näin tuotetaan maitoa maatalousyhtymän voimin

    Kuluvan vuoden alusta Marianne ja Jorma Hanhimäen sadan lehmän maitotilaa ryhtyivät luotsaamaan myös tytär Annakaisa sekä hänen puolisonsa Matti Aspila.
    Maatalousyhtymä Siiverinmäen muodostavat Marianne ja Jorma Hanhimäki sekä Annakaisa ja Matti Aspila. Mukana menossa myös pikkuneiti Ainomari.
    Maatalousyhtymä Siiverinmäen muodostavat Marianne ja Jorma Hanhimäki sekä Annakaisa ja Matti Aspila. Mukana menossa myös pikkuneiti Ainomari. Kuva: Anne Anttila

    Kauhavalaiset Marianne ja Jorma Hanhimäki tunnustavat olevansa uuden edessä, sillä jatkossa tilan täytyy tuottaa elanto kahdelle perheelle.

    "Olemme pitkään miettineet, miten tilan sukupolvenvaihdos toteutetaan. Viimeiset pari vuotta on vastaavasti etsitty järkevintä tapaa toteuttaa vallan vaihto, sillä kuulumme siihen ryhmään, jotka eivät pääse enää luopumistuelle. Tämä on todella harmittava tilanne ja tulee varmasti vaikuttamaan jatkossa koko elinkeinorakenteeseen", Hanhimäen isäntäpari harmittelee.

    Pitkän linjan maatalousyrittäjinä Marianne ja Jorma ovat kuitenkin tyytyväisiä, että vuosikymmenien uurastus saa jatkoa maatalousyhtymän nimissä.

    "Kyllä! Tämä on iso kiitos tehdystä työstä, vaikka lopullinen sukupolvenvaihdos toteutuukin vasta vuosien päästä. Maatalousyhtymä Siiverinmäki on välietappi ja perustettiin rakkaudesta maatalouteen ja ennen kaikkea sen takia, että luottamus suomimaidon tuotantoon on vahvalla pohjalla."

    Maatalon poika Jorma ja kauppiaan tytär Marianne ottivat isännän kotitilan nimiinsä vuonna 1992.

    "Viljelimme tilaa aikaisemminkin, mutta vasta sukupolvenvaihdoksen jälkeen aloitimme määrätietoisen kehittämisen. Alussa oli 22 lehmää, mutta vuonna -97 valmistuneen pihaton myötä myös lypsävien määrä lähdettiin pikkuhiljaa lisäämään", Hanhimäet taustoittavat.

    Tilan kehityskaari näkyy myös tuotantorakennuksissa, joita on ajan saatossa kehitetty, laajennettu ja rakennettu lisää. Viimeisin laajennus ajoittuu vuoteen 2005, jolloin pihattoa laajennettiin 12 lisäpaikan verran ja samalla lypsyasema uusittiin 2x4 -paikkaiseen autotandem-malliin.

    Tällä hetkellä Siiverinmäen tilalla on 100 lypsävää ja esimerkillisestä karjanhoidosta on meriittinä muun muassa viisi 100-tonnaria.

    "Ayrshirepainotteisen karjan hyvinvointi on ollut aina etusijalla. Ja nyt kun olemme saaneet joukkueemme vahvistukseksi Annakaisan ja Matin, niin karjanjalostuksessakin tulee näkymään entistä vahvemmin myös heidän tietotaitonsa", Hanhimäen isäntäpari iloitsee.

    Maatalousteknologiaa opiskellut Matti ja kotieläinten ravitsemukseen erikoistunut Annakaisa ovat tyytyväisiä tekemäänsä ratkaisuun.

    "Kotitilan jatkaminen on ollut ajatuksissa jo pikkutytöstä lähtien. Ehtona oli vain tuotantomuodon säilyttäminen ennallaan. Ja lisäksi, kun puoliso on maatalon poika ja kiinnostunut lypsykarjataloudesta, niin eihän tällaista tilaisuutta voi jättää käyttämättä", Annakaisa paljastaa hymyillen.

    Kahden perheen muodostama maatalousyhtymä miellyttää rakenteeltaan myös tilan nuorta isäntää, Mattia.

    "Onhan tässä paljon opittavaa ja uudet asiat yllättävät lähes päivittäin. Onneksi opettajina toimivat alan parhaat asiantuntijat eli appivanhemmat. Tässä vaiheessa, kun kaikki on vielä aluillaan, on tärkeää miettiä pelisäännöt, sillä toiminta maatalousyhtymässä on samaa kuin joukkuepelissä. Yhteistyöllä on lopputulosta ajatellen iso merkitys."

    Maidontuotanto Siiverinmäen tilalla jatkuu muutoksista huolimatta kuitenkin entiseen malliin.

    "Mielessä on pyörähtänyt laajennus ja jopa uusi tuotantorakennus, mutta nyt on kuitenkin elettävä saappaat tukevasti maassa. Tässä vaiheessa on tärkeintä saada tuotanto mahdollisimman kustannustehokkaaksi ja löytää keinot tehdä työtä edullisemmin, mutta laadusta tinkimättä", Marianne ja Jorma muotoilevat.

    Myös nuori isäntäpari on samoilla linjoilla.

    "Kustannustehokuutta on myös olemassa olevien asioiden kehittäminen sekä laaduntarkkailu. Esimerkiksi ruokinnan suhteen on oltava koko ajan hereillä. Myös asiantuntijapalvelut, esimerkiksi ruokintasuunnittelussa ja hedelmällisyysneuvonnassa tasoittavat tietä tulevaisuuteen."