Broilerinlanta antaa kasvuvoimaa peltoon
”Luomuviljelijät vastaanottavat broilerinlantaa ja joidenkin yhteistyötilojen kanssa sitä vaihdetaanrehuun. Hyvä kiertää”, sanovat broileri-tuotantoon keskittyneet Heikki Laaksonen ja Eeva Korimäki. Vuoden aikana tilalla kasvaa yli miljoona broileria. Lantamäärä on merkittävä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMARTTILA
Marttilalaiselta Laaksosten broileritilalta lähtee yli kaksikymmentä rekallista broilereita kuusi kertaa vuodessa. Turpeeseen sekoitettua lantaa syntyy lähes saman verran.
Kaikkea lantaa ei tarvita tilan omilla pelloilla, joten sitä riittää myös lähiseudun kasvinviljelytiloille.
Vastaanottajat järjestävät itse lannan kuljetuksen. Joillekin tiloille on matkaa runsas parikymmentä kilometriä.
Logistiikka onkin yhteistyön kallein lenkki. Lisäksi tarvitaan hyvä kalusto lannan levitykseen.
Yksi Laaksosten broilerinlannan vastaanottajista on 15 kilometrin päässä oleva Rainingon luomutila.
”Emme ole käyttäneet väkilannoitteita pian pariinkymmeneen vuoteen. Siirryimme luomuun 1995”, Juha Raininko kertoo.
Tilan pellot ovat Paimionjoen rantamaisemissa. Niiden fosforitaso on alhainen.
Lannan syyslevitys saatiin tänä vuonna tehtyä hyvissä ajoin elokuussa.
”Lantaa levitetään keväisin ja syksyisin. Kelit sanelevat tarkemmat ajankohdat. Ravinteita ei ole vara päästää valumaan vääriin paikkoihin”, Raininko sanoo.
Broilerin kuivalanta on erityisen fosforipitoista. Joidenkin laskelmien mukaan kuutiossa broilerinlantaa on fosforia yli kuuden euron edestä.
”Fosfori alkaa loppua maailmasta”, Raininko muistuttaa.
”Olemassa olevaa fosforia ei pidä heittää hukkaan tai päästää kertymään sinne, minne se ei kuulu. Arvokasta tavaraa kannattaa kierrättää.”
Kuormaus, kuljetus ja levitys ovat onnistuneen lantayhteistyön avainkysymyksiä. Ne ovat merkittäviä kustannustekijöitä.
Rainingoilla on kokemusta urakoinnista, jota he tekevät yhä jonkin verran.
Lantayhteistyö Laaksosten tilan kanssa sujuu.
”Ajoitusta helpottaa suuresti, että broileritilalla on säilytyspaikka lannalle.”
”Järjestämme kuljetuksen, kun broileritilalta tulee tieto, että varasto on täynnä. Kun autot tilataan, hoidamme isomman erän kerrallaan. Levityksen sujuvoittamiseksi olemme hankkineet uuden levitysvaunun.”
Heikki Laaksonen ja Eeva Korimäki aloittivat sikatilallisina, mutta ovat nyt keskittyneet broilerintuotantoon.
”Välillä oli myös kalkkunoita ja betonialan yrittäjyyttä”, Laaksonen kertoo.
Sianlietettä on ajettu peltojen ravinteiksi vuosikymmenet, joten fosforipitoisuus on muutamilla lohkoilla vieläkin korkealla.
Osa broilerinlannasta käytetään tilan omilla pelloilla, mutta sitä tulee yli oman tarpeen.
”Kaksi kolmasosaa broilereitten käyttämästä rehuvehnästä saadaan omilta pelloilta, mutta ostamme sitä myös jonkin verran muilta. Yhteistyötä on siis suuntaan ja toiseen”, Laaksonen sanoo.
Rainingon tilalla broilerinlanta antaa hyvää kasvuvoimaa. Typpeä ja fosforia tarvitaan kasvien ravinteiksi. Vähintään yhtä tärkeää on lannan koostumus ja levitettävyys.
Juha Raininko korostaa, että turpeeseen sekoittuneet ravinteet parantavat peltomaan humuspitoisuutta ja tuovat luomupeltoihin elintärkeää pieneliötoimintaa.
”Se on olennaista luomuviljelyssä, joka on työlästä. Esimerkiksi väkilannoitesäkit olisivat helpompia liikutella ja käsitellä kuin brolerinlantakuormat. Luomutilalla tehdään paljon enemmän mekaanista työtä kuin tavanomaisella kasvinviljelytilalla”, Raininko pohtii lähes parinkymmenen vuoden kokemuksella.
”Kun aloitimme, moni piti luomuvalintaamme kummallisena. Onneksi esimerkiksi lantayhteistyö tavanomaisen ja luomutilan välillä onnistuu. Toivottavasti se on mahdollista myös tulevaisuudessa”, Raininko sanoo ja viittaa puheisiin patterointimääräysten muuttamisesta.
Saman toivomuksen heittävät myös Korimäki ja Laaksonen.
Jos ylimääräisessä broilerinlannassa olevia ravinteita ei päästä kierrättämään, niistä voi tulla ongelma. Ei ole järkevää levittää liikaa lantaa peltoihin, joissa jo on korkea fosforipitoisuus.
Samaa mieltä ovat varmasti lantayhteistyötä rakentaneiden tilojen rantoja huuhtelevan Paimionjoen kalatkin.
HIA SJÖBLOM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
