Luopumistuella sukupolvenvaihdokset tehtävä viimeistään 2018

Luopumistuki ei ole ainoa eikä aina paras tapa siirtää maatila seuraavalle sukupolvelle. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maatilojen sukupolvenvaihdosten helpottamista varten luotu luopumistukijärjestelmä (lutu) on voimassa vuoden 2018 loppuun asti.

"Näyttää vahvasti siltä, että se ei saa jatkoa, arvioi Eläkeyksikön päällikkö Risto Syvälä Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta.

Hän huomauttaa, että Mela ei asiasta päätä.

Tuki on tarkoitettu sukupolvenvaihdoksen tekevälle maatalousyrittäjälle. Tuki turvaa toimeentulon vanhuuseläkeikään saakka.

Tilanpitoa jatkava sitoutuu viljelemään tilaa niin kauan kuin luopujille maksetaan tukea. Sitoumusaika on aina vähintään viisi vuotta.

Luopumistuki on luopujan etuus ja jatkajan sitoumus, Syvälä tiivistää.

Tuen saaminen edellyttää, että tilakaupat tehdään ensi vuoden aikana. Hakemuksen voi jättää kaksi vuotta ennen varsinaista luopumisikää ja hakijan on oltava 58-vuotias.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 1960 syntyneet ovat viimeinen ikäluokka, jotka voivat hakea luopumistukea.

Mela tekee tuesta etukäteispäätöksen, jonka perusteella sukupolvenvaihdoksen voi tehdä. Luopujalle aletaan maksaa tukea kuitenkin vasta sitten, kun hän täyttää 60 vuotta.

Jatkaja sitoutuu viljelemään tilaa niin kauan kuin luopujalle maksetaan tukea, vähintään viisi vuotta.

Hänen pitää asua tilalla tai niin lähellä, että työt ja kotieläimet tulevat hoidetuksi asianmukaisesti.

Laki ei määrittele asuinpaikan etäisyyttä maatilasta, vaan Mela arvioi sen tapauskohtaisesti.

Viljatila voi sijaita kymmenien kilometrien päässä kotoa, mutta kotieläinten pitää olla paljon lähempänä.

Pelkän automaation tai ulkopuolisten työntekijöiden varaan eläimiä ei voi jättää, Syvälä kertoo. "Sekään ei käy päinsä, että vanhemmat käytännössä hoitavat tilaa."

Luopumistuen hakemuksen liitteenä pitää olla likvi-laskelma. Sen perusteella Melassa arvioidaan tilan elinkelpoisuus.

"Laskelmia ei pitäisi tehdä sillä mielellä, että 'menee Melassa läpi' vaan todella paneutuen siihen, miten laskelma tukee tilan kehittämistä ja jatkamista" Syvälä neuvoo.

Tilaa jatkavan on syytä tiedostaa, että lutu-sitoumusta ei sen voimaantulon jälkeen voi purkaa. Jos lopettaa viljelyn ennen määräajan päättymistä, Mela perii jatkajalta luopumistuen pääoma-arvon.

Suurimmat summat, joita on jouduttu perimään, ovat yli 100 000 euroa, Syvälä kertoo.

Joissain tilanteissa pääoma-arvoa voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä.

Jatkaja ei esimerkiksi ole kyennyt jatkamaan tilan pitoa avioeron, uupumuksen, sairauden tai tapaturman takia.

Myös luopumistuen saajan kuolema vaikuttaa luopumistuen perintään.

Luopumistuki ei ole ainoa eikä aina paras tapa siirtää maatila seuraavalle sukupolvelle.

Järjestelmän loppuminen ei saa olla syy, että päätökset tehdään liian nopeasti eikä jatkaja kunnolla tiedä, mihin sitoutuu, Syvälä sanoo.

Sopiva vaihtoehto löytyy, kun sukupolvenvaihdoksen suunnittelun aloittaa hyvissä ajoin. Aikaa kannattaa varata ainakin vuoden verran.

Näin luopujat ja jatkajat ehtivät kunnolla paneutua asiaan ja alkaa hahmottua kokonaisuus, jonka perusteella päätösten tekeminen helpottuu, Syvälä kehottaa.

Selvitettävää on paljon esimerkiksi silloin, jos sukupolvenvaihdos aiotaan tehdä luopumistuen kautta ja uuden sukupolven on tarkoitus jatkaa maatilan toimintaa yhtymänä tai osakeyhtiönä.

Mela neuvoo eläkeasioissa. Apua esimerkiksi talousasioiden läpikäymiseksi kannattaa hakea neuvontajärjestöjen asiantuntijoilta.

Tilan työt jättävälle lutun vaihtoehto voi olla osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE).