Kesäkanakin hoidettava säädösten mukaan
Kesäksi otetut harrastekanat luokitellaan tuotantoeläimiksi, joten kanan omistajan on muistettava noudattaa siipikarjan pitoon liittyviä säädöksiä.
Jos pihalla tepastelee yksikin kesäkana, omistajan on rekisteröidyttävä eläintenpitäjäksi. Lisäksi siipikarjan pitopaikka täytyy ilmoittaa pitopaikkarekisteriin.
Kesän loppuessa omistajalla on syytä olla selvillä, minne kanat päätyvät talveksi.
Yksi vaihtoehto on teurastaa ne itselle syötäväksi, mutta silloin on otettava huomioon esimerkiksi lääkkeiden varoajat.
Jos eläinlääkäri lopettaa kanan kuolettavalla ruiskeella, sitä ei voi käyttää ravinnoksi.
”Eläimet on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti niiden lopettamiseen soveltuvalla menetelmättä ja tekniikalla”, muistuttaa MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kana voidaan lopettaa pulttipistoolilla, tuliaseella, murtamalla niska tai iskemällä päähän.
Lisäksi sallittuja menetelmiä ovat sähkö- tai vesiallastainnutus ja erilaiset kaasut, mutta ne ovat käytössä yleensä vain teurastamoilla.
Lopetusasetusta ei sovelleta eläinten lopetukseen, kun omistaja teurastaa siipikarjaa omaan kulutukseensa yksityistaloudessa. ”Heinäkuussa tulee voimaan eläinsuojelulain muutos, jossa myös yksityistaloudessa tapahtuvasta teurastuksesta säädetään kansallisesti”, kertoo ylitarkastaja Sanna Varjus Evirasta.
Kuolleen kanan saa haudata koko Suomessa, jos pitopaikassa on alle 20 kanaa. Hautaaminen ei saa vaarantaa eläinten tai ihmisten terveyttä.
Kunta voi rajoittaa tuotantoeläinten hautaamista, joten oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen kannattaa olla yhteydessä.
Kanojen pitäjiä sitovat säädökset lääkitsemisestä ja eläinsuojelusta sekä velvollisuus pitää kirjaa kuolleista eläimistä.
Jos kananmunia myydään tai luovutetaan kuluttajille, salmonellanäytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa. Tällöin kunnaneläinlääkäri tekee valvontakäynnin joka toinen vuosi.
”Ulkona pidettävät kanat voivat saada helposti tauteja luonnonlinnuista. Newcastlentauti ja lintuinfluenssa ovat näistä vakavimmat”, kertoo ylitarkastaja Tiia Tuupanen Evirasta.
Suomessa lintuinfluenssavirusta ei ole todettu, mutta Euroopassa ja muualla maailmassa tautia esiintyy vuosittain.
Newcastlentautia on ollut Suomessa kalkkunoilla viimeksi vuonna 2004 ja viestikyyhkysillä viime vuonna.
Tartuntatilan linnut lopetetaan ja ympärille tulee kolmen kilometrin suojavyöhyke sekä kymmenen kilometrin valvontavyöhyke.
”Tämä tarkoittaa, että tilat tutkitaan ja rajoituksia tulee. Erittäin ongelmallista se on etenkin suurille siipikarjatiloille.”
Jos epäilee että kanoilla on vakava tarttuva tauti, siitä pitää välittömästi tehdä ilmoitus kunnaneläinlääkärille. Näin taudin leviäminen voidaan estää.
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
